Elokuvateattereita: marraskuuta 2014

Elokuvateatteri Maxim avattiin Helsingin Kluuvikadulle 3.2.1909 Olympia nimisenä. Teatterin rakennus valmistui jo 1863 asuinrakennukseksi. Outi Heiskanen kertoo kirjassaan Elohuvia, että Olympia oli ensimmäinen ”suomalainen suurteatteri”, joka 551-paikkaisena oli syntyajankohtanaan Suomen suurin elokuvateatteri.

Olympian suunnittelusta vastasi arkkitehti D. W. Frölander-Ulf, puusepäntöistä porvoolaisfirma C. J. Stenström. Teatterisali kohosi kahdeksan metrin korkeuteen, ja sen täyttäneet istuimet olivat tyylikästä tummaa mahonkia. Musiikista vastasi seitsenhenkinen orkesteri johtajanaan kapellimestari Plietsch-Marco. – Outi Heiskanen: Elohuvia – Elokuvateattereiden kotimainen kulta-aika.

Uusi Suometar 3.2.1909.
Kansalliskirjaston digitoidut aineistot.

Olympian nimi muutettiin Piccadillyksi 1923 ja teatterista tuli Maxim 1931.

Huonoon kuntoon päässyt teatteri purettiin 1972 ja paikalle rakennettiin nykyinen kaksisalinen Maxim, joka avattiin 1974. Teatterin kakkossalin seinä- ja kattopaneelit ovat alkuperäisestä Olympia/Piccadilly/Maximista.

Kaksisalinen Maxim oli Helsingin ensimmäinen monisaliteatteri. Samana vuonna avattin myös kaksisaliseksi muutettu Alfaromeo.

Uusi Maxim oli Mäkelän elokuvasuvun Kinoston omistama ja se siirtyi Finnkinon perustamisen yhteydessä 1986 uuteen Finnkino-teatteriketjuun. 1997 teatterin remontoi uusi vuokralainen Kino Palatsi Sandrew-Metronome Oy, joka teki teatterin ykkössalista THX-salin. 2006 Finnkino osti Sandrew Metronomen teatterit ja Maximista tuli jälleen osa Finnkino-ketjua.

Maxim on ollut nyt suljettuna puolisen vuotta rakennuksessa kesäkuussa sattuneen vesivahingon vuoksi. Tänään Helsingin Sanomat uutisoi suru-uutisen: rakennuksen omistaja Ilmarinen on päättänyt purkaa elokuvateatterin vuokrasopimuksen ja ”kiinteistö muokataan toiseen käyttötarkoitukseen, siltä osin kun se ei ole suojeltu". Näillä näkymin viimeiset elokuvanäytökset yli sadan vuoden esitysputken jälkeen nähdään Kluuvikatu ykkösessä toukokuussa 2015.

Maximin sulkeminen ja purkaminen on suuri menetys niin suomalaiselle elokuvateatterikulttuurille kuin elokuvakulttuurillekin. Teatteri on ollut useita vuosia Suomen suosituin art house -elokuvateatteri. Siitä tuli Europa Cinemas -verkoston jäsen 1.1.2014.

*****

Päivitys 20.5.2015: Ilmarinen tiedotti hyviä uutisia elokuvan ja elokuvateattereiden moninaisuuden ystäville.

Tuore suunnitelma: Maximiin kolme elokuvasalia ja 40 lisäpaikkaa

20.5.2015 10:33:59 | TIEDOTE

Ilmarinen ja Kämp Group ovat hahmotelleet uudenlaista ratkaisua Helsingin Kluuvikadun Maxim-kiinteistöön. Siinä jatkaisivat entistä ehompina nykyiset kaksi elokuvasalia, Maxim 1 ja Maxim 2. Paikkalukua kasvattaisi vielä uusi 40-paikkainen sali, Maxim Studio. Salien yläpuolelle toteutettaisiin hotelli Kämpin noin 30 huoneiston korkeatasoinen laajennusosa Kämp Hotel Residences.

Mikäli suunnitelma toteutuu, ratkaisun myötä Maximissa olisi jatkossa noin 640 paikkaa.

- Olemme tehneet hartiavoimin töitä sovittaaksemme yhteen parhaalla mahdollisella tavalla kaikki ne näkemykset, jotka Maximin kehittämisen yhteydessä on esitetty. Olemme mielestämme nyt onnistuneet: tämä ratkaisu turvaisi niin kiinteistöön liittyvät kulttuurihistorialliset, kaupunkikuvalliset kuin taloudellisetkin intressit, sanoo Ilmarisen listaamattomista sijoituksista vastaava johtaja Esko Torsti.

Elokuva-alan toimijat ovat päässeet vahvasti vaikuttamaan suunnitteluun.

- Meille on koko ajan ollut selvää, että Helsingissä on liian vähän laatuelokuvaan keskittyviä teattereita. Kysymys on ollut siitä, pystytäänkö koko pääkaupungin vaje ratkaisemaan yhdessä pienessä kiinteistössä. Tämä on ollut hankkeen vaikein rasti – mutta nyt olemme löytäneet vaihtoehdon, joka mielestämme omalta osaltaan turvaa laatuelokuville soveliaita näyttämöitä sekä mahdollistaa mielekkään hotellikonseptin toteuttamisen, sanoo Kämp Group Oy:n hallituksen puheenjohtaja Ari Tolppanen.

Tolppasen mukaan aktiivinen vuoropuhelu elokuva-alan toimijoiden ja muiden sidosryhmien kanssa on muokannut suunnitteluprosessia, ja Maxim-suunnitelmia onkin muutettu moneen kertaan viime kuukausien aikana keskusteluiden edetessä.

- Alkuperäiseen suunnitelmaan verrattuna saleja on nyt kaksi enemmän ja elokuvatoimintoon käytetyt neliöt ovat olennaisesti kasvaneet. Näin ollen hotellille jäi vähemmän tilaa, ja siksi muutimme koko konseptin.

Vuoropuhelun tärkeys onkin Esko Torstin mukaan korostunut suunnittelussa.

- Meille on myös ollut opettavaista ja kiinnostavaa keskustella Maximin tulevaisuudesta elokuva-aktiivien kanssa.

”Kasvava matkailuala tarvitsee hotellikapasiteettia”

Suunnitelmissa on hahmoteltu, että nykyisen elokuvateatterin yhteyteen rakennettavassa hotelli Kämpin laajennusosassa olisi 30 korkealuokkaista huoneistoa, joita voisi varata myös pidempään käyttöön. Hotellilla ja elokuvateatterilla olisi erilliset sisäänkäynnit, mutta kaikki asiakkaat voisivat käyttää esimerkiksi aulabaaria.

- Helsinki tarvitsee lisää laadukasta hotellikapasiteettia tulevaisuudessa lisääntyvien matkailijavirtojen takia. Samaa on korostanut myös matkailu- ja ravintola-ala. Erityisesti kansainvälisten merkittävien kongressien ja muiden tapahtumien saaminen Helsinkiin edellyttää riittävää ja tarpeeksi laadukasta hotellitarjontaa keskustassa. Tässä Kämpin uudet huoneistot tulisivat varmasti tarpeeseen, sanoo Kämp Groupin Ari Tolppanen.

Ilmarisen Esko Torsti korostaa myös, että kaikki mahdolliset tulevat rakennustoimenpiteet tultaisiin tekemään tiiviissä yhteistyössä viranomaisten kanssa – kuten Ilmarinen on aiemminkin tottunut toimimaan.

- Meillä on erittäin paljon kokemusta arvorakennusten kunnostamisesta. Ilmariselle on kiinteistön omistajana luonnollisesti kunnia-asia huolehtia kaikin tavoin kulttuurihistoriallisesti arvokkaista rakennuksista.

Ilmarinen ja Kämp Group jatkavat nyt hankkeen eteenpäin viemistä uusien piirustusten pohjalta. Suunnitelma vaatii toteutuakseen vielä runsaasti lisäsuunnittelua, eri osapuolien hallintoelimien päätöksiä ja viranomaislupia.

- Kannattaa ponnistella, jotta elävä kaupunki, kulttuuri ja eläkevarojen tuotto saadaan yhdistettyä. Nyt toivomme tietysti, että voisimme viedä suunnitelmiamme eteenpäin jouhevasti, Torsti sanoo.

Lisätietoja:
Esko Torsti, Ilmarinen, p. 050 62 942
Ari Tolppanen, Kämp Group, p. 0500 407 343

Ylin kuva: havainnekuva (Arkkitehtitoimisto SARC Oy)
Alin kuva: Mikko Käkelä

Havainnekuvia:

Kuva: Arkkitehtitoimisto SARC Oy.

Tuleva Maxim Studio -sali. Kuva: Arkkitehtitoimisto SARC Oy.

*****

**Päivitys 11.4.2017: Finnkino palaa Maximiin!**

Vanha Maxim 1931. Kuva: Atelier Ovesén. Helsingin kaupunginmuseo.

Kuvassa kolme elokuvateatteria: Maxim sekä Heimolan talon Aloha ja Arita (1952).
Kuva: Börje Dilén. Helsingin kaupunginmuseo.

Maxim 1969. Heimolan talo teattereineen taustalla purettuna.
Kuva: Simo Rista. Helsingin kaupunginmuseo.

Vanha Maxim 1960-luvulla. Kuva: Tuntematon kuvaaja. Helsingin kaupunginmuseo.

Vanha Maxim 13.11.1967. Kuva: Ritva Katajisto. Helsingin kaupunginmuseo.

Vanha Maxim 1969. Kuva: Kari Hakli. Helsingin kaupunginmuseo.

Kluuvikadun Maximin pää 1969. Kuva: Simo Rista. Helsingin kaupunginmuseo.

Vanha Maxim 10.4.1971. Kuva: Jarno Peltonen. Helsingin kaupunginmuseo.

Vanha Maxim 1972. Kuva: Kari Hakli. Helsingin kaupunginmuseo.

Aulan katto 1972. Kuva: Kari Hakli. Helsingin kaupunginmuseo.

Vanha Maxim 1972. Kuva: Kari Hakli. Helsingin kaupunginmuseo.

Vanha Maxim 1972. Kuva: Kari Hakli. Helsingin kaupunginmuseo.

Vahtimestari istuu aulassa lehteä lukemassa 1972. Kuva: Kari Hakli. Helsingin kaupunginmuseo.

Vanhan Maximin aula 1972. Kuva: Kari Hakli. Helsingin kaupunginmuseo.

Vanhan Maximin portaikko 1972. Kuva: Kari Hakli. Helsingin kaupunginmuseo.

Kuvassa peilin kautta heijastuma vanhan Maximin aulatilaan 1972. Kuva: Kari Hakli. Helsingin kaupunginmuseo.

1972. Lars-Åke Olin, Helsingin kaupunginmuseo.

Vanhaa Maximia puretaan 1972. Kuva: Kari Häkli. Helsingin kaupunginmuseo.

Kinolehti 6/1972.

Kinolehti 3/1973

Kinolehti 3/1974.

Kinolehti 4/1974.

Uuden Maximin yläaula 1975. Kuva: Kari Hakli. Helsingin kaupunginmuseo.

Uuden Maximin sali 1 1975. Kuva: Kari Hakli. Helsingin kaupunginmuseo.

Uuden Maximin sali 2 1975. Kuva: Kari Hakli. Helsingin kaupunginmuseo.

Uuden Maximin ala-aula 1975. Kuva: Kari Hakli. Helsingin kaupunginmuseo.

Uuden Maximin sisääntuloaula 1975. Kuva: Kari Hakli. Helsingin kaupunginmuseo.

Uuden Maximin pääaula 1975. Kuva: Kari Hakli. Helsingin kaupunginmuseo.

Raija Nurmio haastatteli uudistuneen Maximin arkkitehti Eliel Muoniovaaraa Kinolehdessä 2/1986. Mies oli monen elokuvateatterin takana. (kuva suurenee luettavaksi klikkaamalla).