Tähti-biografi – entinen elokuvateatteri

Koiton talo rakennettiin Helsingin Kamppiin 1907. Varat jugend-rakennuksen rakentamiseen keräsi ja rakennuksen rakennutti Raittiusyhdistys Koitto. Alun perin porvarillisen raittiusliikkeen sisällä syntynyt yhdistys siirtyi vähitellen osaksi vasemmistolaista työväenliikettä.

Koiton talon juhlasalia käytettiin alusta alkaen kaikenlaisiin juhlatilaisuuksiin ja se oli alusta lähtien myös teatterikäytössä. 1907 yhdistyksen sisällä aloitti toimintansa Koiton Näyttämö, joka on Helsingin kaupunginteatterin edeltäjä.

Juhlasalia käytettiin myös elokuvien esittämiseen. Vuonna 1909 avattiin juhlasalissa Tähti-biografi, joka Kansallisen audiovisuaalisen instituutin tietojen mukaan toimi aikavälillä 14.8.1909–23.10.1912.

Teatteri korosti mainonnassa koko ajan suurta kokoaan. 14.8.1909 mainoksessa luki, että teatteri on ”Helsingin uusin ja suurin Elävien kuvien teatteri”. Samassa mainoksessa kerrottiin, että näytäntöjä

annetaan ulkomaiseen malliin Lasten- ja Perhenäytäntöinä arkipäivinä k:lo 5 i.-p. sekä sunnuntaisin k:lo 2 ja 4 i.-p., jolloin lapset ovat niin halvalla maksulla kuin 25 p. 2 tun. aikana ottamaan osaa opettavaiseen ja huvittavaan ohjelmaan.

Marraskuussa 1909 elokuvateatteri mainosti, että teatterissa on ”18-miehinen torvisoittokunta ja vuoroin 12-miehinen kielisoittokunta.” On siinä meteliä riittänyt! Samassa mainoksessa kerrottiin lisäksi, että uutuutena teatterissa on ”odotushuone ja seurusteluhuone 500 hengelle.”


Historiansa aikana Koiton juhlasalin on ollut monessa mukana. Se on ollut teatterin lisäksi muun muassa yökerho, musiikkiteatteri, agitaatiokeskus ja painisali.

Nykyisin Koiton talo on osa Forum-kauppakeskusta ja sen omistaa suomenruotsalainen Svenska kulturfonden -säätiö. Perinteikäs juhlasali on nykyisin tapahtumatila Teatteri Forum. Kuvia salista löytyy Teatteri Forumin nettisivuilta.

– Elokuvateattereita-blogi jää kesätauolle. Blogi palaa linjoille uusin blogauksin 1. elokuuta.

HS 14.8.1909. Kansalliskirjaston digitoidut
aineistot.

HS 16.11.1909. Kansalliskirjaston digitoidut aineistot.

HS 4.2.1910. Kansalliskirjaston digitoidut
aineistot.

HS 24.12.1910. Kansalliskirjaston digitoidut aineistot.

Valokuvat on otettu huhtikuussa 2016.

Koiton salin sisäänkäynti.

Imatra – entinen elokuvateatteri

Helsinkiläinen Imatra toimi Korkeavuorenkatu 2 b:n piharakennuksessa 15.9.1913–1.5.1964. Teatteritila on ollut sulkemisensa jälkeen muun muaassa seurakuntasalina ja toimistona.

Teatterin piirsi rakennusmestari Wilho Lekman.

Valokuvat on otettu huhtikuussa 2016.

Elokuvateatterikalenteri 1963.

Tivoli – entinen elokuvateatteri

Helsinkiläinen Tivoli toimi Iso Roobertinkadun ja Yrjönkadun kulmassa lähes 40 vuotta. Teatteri avattiin Maailman kuvat (Världens Bilder) -nimisenä 10.02.1909, edelleen olemassa olevaan 1907 valmistuneeseen rakennukseen. Tivoli-nimi teatterille annettiin 1915.

Teatterin avaamista ennakoi Helsingin Sanomissa 6.2.1909 Kauppa- ja elinkeino -osastolta löytyvä tieto, että "Maistraatille ovat arkkitehti Vietti Brynolf ja neiti Helena Sirkiä ilmoittaneet harjoittavansa biografiteatteriliikettä toiminimellä 'Maailman kuvat'."

Helsingin Sanomat 6.2.1909. Kansalliskirjaston digitoidut aineistot.

Wikipedia tietojen mukaan arkkitehti Vietti Brynolf Nykänen vietti, sanoisinko, monipuolisen kansallissosialistissävytteisen elämän. Helena Sirkiän myöhemmistä vaiheista en löytänyt tietoa.

Hufvudstadsbladet 10.2.1909. Kansalliskirjaston digitoidut aineistot.

Helsingin Sanomat 4.2.1910. Kansalliskirjaston digitoidut aineistot.

Työmies 23.3.1910. Kansalliskirjaston digitoidut aineistot.

Elokuvateatteri Tivoliin liittyy valtava sodanaikainen tragedia. Jatkosodan eniten ihmisuhreja aiheuttanut pommitus koettiin Tivolin vieressä 8. marraskuuta 1942.

Tivoli ja elokuvateatteri Gloria Pienellä Roobertinkadulla olivat täynnä, kun ilmavalvonta antoi hälytyksen lähestyvästä lentokoneesta. Teatterit tyhjennettiin ja katsojat lähtivät Erottajan väestösuojaa kohti. Kerrotaan, että Tivoliin jonotti iso joukko koululaisia katsomaan Kolme väärää muskettisoturia -elokuvaa. Ilmapuolustuksesta huolimatta lentokone onnistui pudottamaan kaksi 250 kilon miinapommia, joista toinen osui suoraan Yrjönkadun ja Roobertinkatujen risteykseen raitiovaunukiskojen väliin keskelle väkijoukkkoa.

8.11.1942, Iso Roobertinkatu 1. SA-Kuva.

8.11.1942, Iso Roobertinkatu 1. SA-Kuva.

8.11.1942, Iso Roobertinkatu 1. SA-Kuva.

8.11.1942, näkymä Roobertikatujen ja Yrjönkadun risteykseen. Huomaa Glorian mainoskyltti katolla
keskellä kuvaa. SA-Kuva.

8.11.1942, Iso Roobertinkatu 1. SA-Kuva.

Sotasensuurin vuoksi tapahtumista ei uutisoitu laajasti. Pommituksen seuraukset alkoivat selvitä yleisölle vasta kun lehtiin alkoi ilmestyä kuolinilmoituksia, joissa kuolinpäivä oli kaikissa sama. Peräti 45 ihmistä sai surmansa, haavoittuneita oli 120. Suurin osa uhreista oli koululaisia, jotka olivat Tivolin vakiasiakkaita.

Tivoli suljettiin 5.2.1950.

Elokuvamiehen kalenterissa 1949 Tivolin omistajaksi oli merkitty
"Rva I. Honkanen".

Huhtikuu 2016.

Huhtikuu 2016.

Huhtikuu 2016.

Toukokuu 2016.

Toukokuu 2016.

Trekanten, Kolmikulma – entinen elokuvateatteri

10. syyskuuta 1905 avattiin osoittessa Yrjönkatu 14 elokuvateatteri Trekanten. Teatteri eli alle puoli vuotta ja KAVI:n tietojen mukaan elokuvateatteri esiintyi lyhyen historiansa aikana nimillä Kinematografi teatteri Kolmikulma – Trekanten, Kinomatografi Teatteri Trekanten ja Kolmikulman Kinomatografi.

Teatterin nimi tuli viereisestä Kolmikulma-puistosta, joka tunnetaan myös Diana-puistona.

Hufvudstadsbladet 10.9.1905.
Kansalliskirjaston digitoidut aineistot.

Helsingin Sanomat 10.9.1905. Kansalliskirjaston digitoidut aineistot.

1907. Signe Brander / Helsingin kaupunginmuseo. Rakennusta on myöhemmin korotettu.

Valokuvat on otettu toukokuussa 2016.

Hollywood 1–2 – entinen elokuvateatteri

Freddy Kamraksen yhtiö avasi 25.12.1980 kaksisalisen Hollywood 1–2 -elokuvateatterin Helsingin kasarmintorille, 1960 vanhan kauppahallin korvanneeseen liikerakennukseen. Teatteri sijaitsi torin puolella Helsingin tanssiopiston nykyisissä tiloissa.

Teatterista oli tarkoitus tehdä vähitellen viisisalinen, mutta kotivideon murtautuminen Suomen markkinoille pisti elokuvateatterikentän koville. Hollywood 1–2 suljettiin jo 1982.

Kinolehdessä 1/1981 muisteltiin edellisvuonna avattuja teattereita.
Avattujen listassa oli mukana myös Hollywood 1–2.

Valokuvat on otettu huhtikuussa 2016.

Atlas, Alice, Royal – entinen elokuvateatteri

Elokuvateatteri Atlas avattiin jossain vaiheessa 1920-lukua Helsingin Punavuoreen, Fredrikinkadun ja Punavuorenkadun risteykseen Fredrikintorin laitaan (Fredrikinkatu 18 / Iso Roobertinkatu 34).

Teatterin nimi säilyi Atlaksena aina vuoteen 1951, jolloin siitä tuli Alice. Elokuvateatteri Alice suljettiin 17.3.1965. Freddy Kamras avasi uudelleen elokuvateatterin 1981 Royal-nimellä. Teatteri oli ollut lähes kaksikymmentä vuotta biljardisalina.

Royalin taival elokuvateattereiden joukossa oli lyhyt. Teatteri suljettiin jo alle kahden vuoden päästä 1982, kun kotivideo alkoi listimään elokuvateattereita ihan tosissaan. Nykyisin tiloissa toimii Teatteri Takomo.

1937. Atlaksen kyltti näkyy keskellä kuvaa vesipostin takana. Helsingin kaupunginmuseo.

1950-luvun puolivälissä. Atlas-kyltti erottuu vaivoin puun takaa. Constantin Grünberg, Helsingin kaupunginmuseo.

1973. Ex-elokuvateatterin kyltissä lukee “Biljardisali”. L. Ollila, Helsingin kaupunginmuseo.

1975, teatterisali biljardisalina. Kari Hakli, Helsingin kaupunginmuseo.

Royal toimi alle kaksi vuotta, ehti se silti tietoineen vuoden 1982 Elokuvateatterikalenteriin. Teatterissa oli 208
paikkaa ja sitä operoi Kamraksen Oy Casino Cinema Center.

1995 tilassa toimi Teatteri Pieni Suomi. Ilari Järvinen, Helsingin kaupunginmuseo.

29.1.2013. 

29.1.2013.

3.4.2016.

3.4.2016.

3.4.2016.

3.4.2016.

3.4.2016.

3.4.2016.

3.4.2016.

3.4.2016.

3.4.2016.