Elokuvateattereita: Alfaromeo

Näytetään tekstit, joissa on tunniste Alfaromeo. Näytä kaikki tekstit

tiistai 7. helmikuuta 2017

Rigoletto – entinen elokuvateatteri

Kolmisalinen Rigoletto avattiin Helsingin Punavuoren Ratakadulle 1977. Rigoleton avasi Freddy Kamras, legendaarinen elokuvateatteriomistaja ja elokuvalevittäjä.

Alvar Aallon suunnittelemaan ns. Insinööritaloon rakennettu elokuvateatteri kuului ensimmäisiin monisaliteattereihin Suomessa. Teatteri avattiin yksisalisena ja 1979 siihen rakennettiin toinen sali. Helsingin ensimmäinen kolmesalinen teatteri siitä tuli 1981. Teatteri oli kaksisalisten Maximin ja Alfaromeon (nyk. Teatteri Union) jälkeen, joista tuli kaksisalisia 1974, vasta kolmas useamman salin elokuvateatteri Helsingissä.

Jossain vuoden 1982–1983 vaihella Rigoletossa käväisi neljäskin sali, mutta kolmeen saliin palattiin nopeasti takaisin. Teatterin toiminta päättyi 1987.

Nykyisin Rigoleton tiloissa toimii yökerho.

Valokuvat on otettu huhtikuussa 2016.

torstai 22. lokakuuta 2015

Palatsi 1-2-3 – entinen elokuvateatteri

Turun keskustan Eerikinkatu 7:ään valmistui 1932 asuinrakennus, johon oli tarkoitus tulla myös liikuntatiloja. Alakertaan suunniteltiin uimahallia ja hallihankkeessa päästiin niinkin pitkälle, että uima-allas valettiin. Hallihanke kuitenkin kaatui ja vasta neljän vuoden päästä tiloihin saatiin toimintaa, kun Suomi-Filmi Oy vuokrasi tilan elokuvateatterikäyttöön. 589-paikkainen Kino-Palatsi avattiin 1936. Koska tila oli alun perin suunniteltu uimahalliksi, olivat Kino-Palatsin aulatilat poikkeuksellisen avarat ja valoista.

"Siirtyessämme katsomon puolelle kohtaamme erittäin väljät tuolirivitilat,
joissa lihavimmatkin ja pitkäsäärisimmätkin katsoja mahtuvat hyvin istumaan",
kirjoitettiin Kinolehdessä 10/1936.

Vuonna 1974 teatteriin lisättiin 99-paikkainen sali, jolle annettiin nimeksi Kino Colt. Vaikka teatterin saleilla oli eri nimet (Kino-Palatsi ja Kino Colt), oli kyseessä kuitenkin Turun ja ilmeisesti myös Suomen ensimmäinen monisaliteatteri. Lippukassa, vahtimestari ja koneenhoitaja olivat saleilla yhteiset, kuten monisaliteattereissa on tapana. Kino Colt avattiin elokuussa, lokakuussa 1974 avattiin Helsingin ensimmäiset monisaliteatterit: kaksisaliset Maxim ja Alfaromeo.

1978 rakennettiin vielä kolmaskin sali, 78-paikkainen Colt 2. Jari Mäkilän mukaan ”sen myötä teatterikompleksista tuli Suomen ensimmäinen kolmoisteatteri”.

Vuonna 1983 Suomi-Filmi Oy myi teatterin Adams-Filmi Oy:lle. Kino-Palatsi ja Coltit nimettiin Palatsi 1-2-3:si. Teatterin toiminta päättyi 1986.

Nykyisin teatterin tiloissa toimii kuntosali. Valokuvia teatterin historiasta löytyy Jari Mäkilän Turun elokuvateattereiden historia 1905–2005 -sivustolta.

Lähteet:
- Jari Mäkilä: Turun elokuvateattereiden historia 1905–2005
- Pajasta Palatsiin: Turun elokuvaelämän historia (1997. Toim. Ari Honka-Hallila, Helena Honka-Hallila, Hanna Kangasniemi ja Hannu Salmi)

Kinolehti 1/1979 kertoi "maamme ensimmäisestä kolmioisteatterista".

Valokuvat on otettu heinäkuussa 2015.

lauantai 28. helmikuuta 2015

Teatteri Union

Helsingin Siltavuorenrannassa, ns. pikku Naantalin talossa (Unioninkatu 45 / Siltavuorenranta 18) oli elokuvateatteritoimintaa rakennuksen valmistumisesta vuodesta 1924 vuoteen 2000. Loppuvuonna 2014 tilaan avattiin esittävän taiteen ja elokuvan teatteri Teatteri Unioni. Tarkempaa tietoa teatterin historista löytyy blogauksesta New York – entinen elokuvateatteri.

Teatterin elokuvaesitystekniikka digitoitiin (Sony 4K) helmikuussa 2015, samalla teatteriin asennettiin 7.1-kanavainen äänijärjestelmä.

Elokuu 2013.

Uuden Teatteri Unionin avajaisillalta pidettiin 14.10.2014, tasan 90 vuotta Union-elokuvateatterin avaamisesta. Alkuperäinen Union avattiin 14.10.1924 ja ohjelmistossa oli mykkäelokuva Kuningattaren rakastaja (Der Favorit der Königin, 1922). Tuolloin musiikista vastasi ”ensiluokkainen taiteilijatrio”, Niin myös 90 vuotta myöhemmin: perkussionisti Samuli Kosminen, saksofonisti Linda Fredriksson sekä ruotsalainen mykkäelokuvasäestyksiin erikoistunut Matti Bye. Restauroitu elokuva esitettiin 35-milliseltä filmiltä.

14.10.2014.

Teatteri Unioni digitoitiin helmikuussa 2015. Kuvassa Suomen viides 4K-projektori, 10.2.2015.

10.2.2015.

*****

Päivitys 24.4.2016: Lisätty kolme kuvaa Helsingin kaupunginmuseon kokoelmista "pikku Naantalista" sekä sen paikalla olleesta viinatehtaasta.

Helsingin valtaus 1918. Maexmontanin väkiviinatehdas, Siltavuorenranta 18, raunioina. Helsingin kaupunginmuseo.

1920-luvun lopulla. Kalle Havas, Helsingin kaupunginmuseo.

1920-luvun loppu tai 1930-luvun alku. Talon kulmassa näkyvät elokuvateatterin julistetaulut.
Eric Sundström, Helsingin kaupunginmuseo.

torstai 27. marraskuuta 2014

Maxim

Elokuvateatteri Maxim avattiin Helsingin Kluuvikadulle 3.2.1909 Olympia nimisenä. Teatterin rakennus valmistui jo 1863 asuinrakennukseksi. Outi Heiskanen kertoo kirjassaan Elohuvia, että Olympia oli ensimmäinen ”suomalainen suurteatteri”, joka 551-paikkaisena oli syntyajankohtanaan Suomen suurin elokuvateatteri.

Olympian suunnittelusta vastasi arkkitehti D. W. Frölander-Ulf, puusepäntöistä porvoolaisfirma C. J. Stenström. Teatterisali kohosi kahdeksan metrin korkeuteen, ja sen täyttäneet istuimet olivat tyylikästä tummaa mahonkia. Musiikista vastasi seitsenhenkinen orkesteri johtajanaan kapellimestari Plietsch-Marco. – Outi Heiskanen: Elohuvia – Elokuvateattereiden kotimainen kulta-aika.

Uusi Suometar 3.2.1909.
Kansalliskirjaston digitoidut aineistot.

Olympian nimi muutettiin Piccadillyksi 1923 ja teatterista tuli Maxim 1931.

Huonoon kuntoon päässyt teatteri purettiin 1972 ja paikalle rakennettiin nykyinen kaksisalinen Maxim, joka avattiin 1974. Teatterin kakkossalin seinä- ja kattopaneelit ovat alkuperäisestä Olympia/Piccadilly/Maximista.

Kaksisalinen Maxim oli Helsingin ensimmäinen monisaliteatteri. Samana vuonna avattin myös kaksisaliseksi muutettu Alfaromeo.

Uusi Maxim oli Mäkelän elokuvasuvun Kinoston omistama ja se siirtyi Finnkinon perustamisen yhteydessä 1986 uuteen Finnkino-teatteriketjuun. 1997 teatterin remontoi uusi vuokralainen Kino Palatsi Sandrew-Metronome Oy, joka teki teatterin ykkössalista THX-salin. 2006 Finnkino osti Sandrew Metronomen teatterit ja Maximista tuli jälleen osa Finnkino-ketjua.

Maxim on ollut nyt suljettuna puolisen vuotta rakennuksessa kesäkuussa sattuneen vesivahingon vuoksi. Tänään Helsingin Sanomat uutisoi suru-uutisen: rakennuksen omistaja Ilmarinen on päättänyt purkaa elokuvateatterin vuokrasopimuksen ja ”kiinteistö muokataan toiseen käyttötarkoitukseen, siltä osin kun se ei ole suojeltu". Näillä näkymin viimeiset elokuvanäytökset yli sadan vuoden esitysputken jälkeen nähdään Kluuvikatu ykkösessä toukokuussa 2015.

Maximin sulkeminen ja purkaminen on suuri menetys niin suomalaiselle elokuvateatterikulttuurille kuin elokuvakulttuurillekin. Teatteri on ollut useita vuosia Suomen suosituin art house -elokuvateatteri. Siitä tuli Europa Cinemas -verkoston jäsen 1.1.2014.

*****

Päivitys 20.5.2015: Ilmarinen tiedotti hyviä uutisia elokuvan ja elokuvateattereiden moninaisuuden ystäville.

Tuore suunnitelma: Maximiin kolme elokuvasalia ja 40 lisäpaikkaa

20.5.2015 10:33:59 | TIEDOTE

Ilmarinen ja Kämp Group ovat hahmotelleet uudenlaista ratkaisua Helsingin Kluuvikadun Maxim-kiinteistöön. Siinä jatkaisivat entistä ehompina nykyiset kaksi elokuvasalia, Maxim 1 ja Maxim 2. Paikkalukua kasvattaisi vielä uusi 40-paikkainen sali, Maxim Studio. Salien yläpuolelle toteutettaisiin hotelli Kämpin noin 30 huoneiston korkeatasoinen laajennusosa Kämp Hotel Residences.

Mikäli suunnitelma toteutuu, ratkaisun myötä Maximissa olisi jatkossa noin 640 paikkaa.

- Olemme tehneet hartiavoimin töitä sovittaaksemme yhteen parhaalla mahdollisella tavalla kaikki ne näkemykset, jotka Maximin kehittämisen yhteydessä on esitetty. Olemme mielestämme nyt onnistuneet: tämä ratkaisu turvaisi niin kiinteistöön liittyvät kulttuurihistorialliset, kaupunkikuvalliset kuin taloudellisetkin intressit, sanoo Ilmarisen listaamattomista sijoituksista vastaava johtaja Esko Torsti.

Elokuva-alan toimijat ovat päässeet vahvasti vaikuttamaan suunnitteluun.

- Meille on koko ajan ollut selvää, että Helsingissä on liian vähän laatuelokuvaan keskittyviä teattereita. Kysymys on ollut siitä, pystytäänkö koko pääkaupungin vaje ratkaisemaan yhdessä pienessä kiinteistössä. Tämä on ollut hankkeen vaikein rasti – mutta nyt olemme löytäneet vaihtoehdon, joka mielestämme omalta osaltaan turvaa laatuelokuville soveliaita näyttämöitä sekä mahdollistaa mielekkään hotellikonseptin toteuttamisen, sanoo Kämp Group Oy:n hallituksen puheenjohtaja Ari Tolppanen.

Tolppasen mukaan aktiivinen vuoropuhelu elokuva-alan toimijoiden ja muiden sidosryhmien kanssa on muokannut suunnitteluprosessia, ja Maxim-suunnitelmia onkin muutettu moneen kertaan viime kuukausien aikana keskusteluiden edetessä.

- Alkuperäiseen suunnitelmaan verrattuna saleja on nyt kaksi enemmän ja elokuvatoimintoon käytetyt neliöt ovat olennaisesti kasvaneet. Näin ollen hotellille jäi vähemmän tilaa, ja siksi muutimme koko konseptin.

Vuoropuhelun tärkeys onkin Esko Torstin mukaan korostunut suunnittelussa.

- Meille on myös ollut opettavaista ja kiinnostavaa keskustella Maximin tulevaisuudesta elokuva-aktiivien kanssa.

”Kasvava matkailuala tarvitsee hotellikapasiteettia”

Suunnitelmissa on hahmoteltu, että nykyisen elokuvateatterin yhteyteen rakennettavassa hotelli Kämpin laajennusosassa olisi 30 korkealuokkaista huoneistoa, joita voisi varata myös pidempään käyttöön. Hotellilla ja elokuvateatterilla olisi erilliset sisäänkäynnit, mutta kaikki asiakkaat voisivat käyttää esimerkiksi aulabaaria.

- Helsinki tarvitsee lisää laadukasta hotellikapasiteettia tulevaisuudessa lisääntyvien matkailijavirtojen takia. Samaa on korostanut myös matkailu- ja ravintola-ala. Erityisesti kansainvälisten merkittävien kongressien ja muiden tapahtumien saaminen Helsinkiin edellyttää riittävää ja tarpeeksi laadukasta hotellitarjontaa keskustassa. Tässä Kämpin uudet huoneistot tulisivat varmasti tarpeeseen, sanoo Kämp Groupin Ari Tolppanen.

Ilmarisen Esko Torsti korostaa myös, että kaikki mahdolliset tulevat rakennustoimenpiteet tultaisiin tekemään tiiviissä yhteistyössä viranomaisten kanssa – kuten Ilmarinen on aiemminkin tottunut toimimaan.

- Meillä on erittäin paljon kokemusta arvorakennusten kunnostamisesta. Ilmariselle on kiinteistön omistajana luonnollisesti kunnia-asia huolehtia kaikin tavoin kulttuurihistoriallisesti arvokkaista rakennuksista.

Ilmarinen ja Kämp Group jatkavat nyt hankkeen eteenpäin viemistä uusien piirustusten pohjalta. Suunnitelma vaatii toteutuakseen vielä runsaasti lisäsuunnittelua, eri osapuolien hallintoelimien päätöksiä ja viranomaislupia.

- Kannattaa ponnistella, jotta elävä kaupunki, kulttuuri ja eläkevarojen tuotto saadaan yhdistettyä. Nyt toivomme tietysti, että voisimme viedä suunnitelmiamme eteenpäin jouhevasti, Torsti sanoo.

Lisätietoja:
Esko Torsti, Ilmarinen, p. 050 62 942
Ari Tolppanen, Kämp Group, p. 0500 407 343

Ylin kuva: havainnekuva (Arkkitehtitoimisto SARC Oy)
Alin kuva: Mikko Käkelä

Havainnekuvia:

Kuva: Arkkitehtitoimisto SARC Oy.

Tuleva Maxim Studio -sali. Kuva: Arkkitehtitoimisto SARC Oy.

*****

**Päivitys 11.4.2017: Finnkino palaa Maximiin!**

Vanha Maxim 1931. Kuva: Atelier Ovesén. Helsingin kaupunginmuseo.

Kuvassa kolme elokuvateatteria: Maxim sekä Heimolan talon Aloha ja Arita (1952).
Kuva: Börje Dilén. Helsingin kaupunginmuseo.

Maxim 1969. Heimolan talo teattereineen taustalla purettuna.
Kuva: Simo Rista. Helsingin kaupunginmuseo.

Vanha Maxim 1960-luvulla. Kuva: Tuntematon kuvaaja. Helsingin kaupunginmuseo.

Vanha Maxim 13.11.1967. Kuva: Ritva Katajisto. Helsingin kaupunginmuseo.

Vanha Maxim 1969. Kuva: Kari Hakli. Helsingin kaupunginmuseo.

Kluuvikadun Maximin pää 1969. Kuva: Simo Rista. Helsingin kaupunginmuseo.

Vanha Maxim 10.4.1971. Kuva: Jarno Peltonen. Helsingin kaupunginmuseo.

Vanha Maxim 1972. Kuva: Kari Hakli. Helsingin kaupunginmuseo.

Aulan katto 1972. Kuva: Kari Hakli. Helsingin kaupunginmuseo.

Vanha Maxim 1972. Kuva: Kari Hakli. Helsingin kaupunginmuseo.

Vanha Maxim 1972. Kuva: Kari Hakli. Helsingin kaupunginmuseo.

Vahtimestari istuu aulassa lehteä lukemassa 1972. Kuva: Kari Hakli. Helsingin kaupunginmuseo.

Vanhan Maximin aula 1972. Kuva: Kari Hakli. Helsingin kaupunginmuseo.

Vanhan Maximin portaikko 1972. Kuva: Kari Hakli. Helsingin kaupunginmuseo.

Kuvassa peilin kautta heijastuma vanhan Maximin aulatilaan 1972. Kuva: Kari Hakli. Helsingin kaupunginmuseo.

1972. Lars-Åke Olin, Helsingin kaupunginmuseo.

Vanhaa Maximia puretaan 1972. Kuva: Kari Häkli. Helsingin kaupunginmuseo.

Kinolehti 6/1972.

Kinolehti 3/1973

Kinolehti 3/1974.

Kinolehti 4/1974.

Uuden Maximin yläaula 1975. Kuva: Kari Hakli. Helsingin kaupunginmuseo.

Uuden Maximin sali 1 1975. Kuva: Kari Hakli. Helsingin kaupunginmuseo.

Uuden Maximin sali 2 1975. Kuva: Kari Hakli. Helsingin kaupunginmuseo.

Uuden Maximin ala-aula 1975. Kuva: Kari Hakli. Helsingin kaupunginmuseo.

Uuden Maximin sisääntuloaula 1975. Kuva: Kari Hakli. Helsingin kaupunginmuseo.

Uuden Maximin pääaula 1975. Kuva: Kari Hakli. Helsingin kaupunginmuseo.

Raija Nurmio haastatteli uudistuneen Maximin arkkitehti Eliel Muoniovaaraa Kinolehdessä 2/1986. Mies oli monen elokuvateatterin takana. (kuva suurenee luettavaksi klikkaamalla).