Julia – entinen elokuvateatteri

Julian ykkössalin kyltti. Turun museokeskus.

Turun Julia-elokuvateatteri avattiin keskustan uuteen liikerakennukseen 1987.

Finnkinon avaaman teatterin suunnittelun aloitti Kino Savoy Oy, joka oli yksi niistä kymmenistä elokuva-alan yrityksistä, joista syntyi nykyinen Finnkino Oy 1986.

Julian viisi salia olivat toiminnassa aina joulukuuhun 2009, jolloin teatterin vuokrasopimus päättyi ja teatteritoiminta loppui. Elokuvateatterin tilat ovat nykyisin osin Scandic Julia -hotellin käytössä.

Valokuvia Juliasta löytyy Jari Mäkilän Turun elokuvateattereiden historia 1905–2005 -nettisivulta.

Valokuvat on otettu heinäkuussa 2015.

Diana – entinen elokuvateatteri

Dianana päivänsä päättänyt elokuvateatteri Turun Humalistonkadulla avattiin 1967. Kestilän taloon rakennetun 110-paikkaisen teatterin nimi oli Astor. Teatterin perustivat turkulainen Kinoyhtiö Mäkinen & Nurmi, jolla oli kaupungissa jo ennestään pari muuta elokuvateatteria.

Teatteri oli Turun ensimmäinen art house -elokuvateatteri. Ohjelmiston runkona oli yhtiön oma maahantuonti. Kinoyhtiön Mäkinen, Aito Mäkinen, perusti myöhemmin Helsingin Dianan. Mäkinen toimi monipuolisesti elokuvataiteen, -kulttuurin ja -bisneksen moniottelijana. Kauko Nurmi omistin Astorin aina 1980-luvulle asti, jolloin hän myi sen Kinostolle.

Kinostosta tuli osa 1986 perustettua nykyistä Finnkinoa. Uusi yhtiö karsi teatterikantaansa ja teatterin omistajaksi tuli jälleen Aito Mäkinen nyt yhdessä Virke Lehtisen kanssa. Remontin jälkeen Astorista tuli Diana 1987.

Art house -elokuvateatteritoiminta osoittautui liian vaikeaksi Turussa ja Mäkinen luopui Dianasta jo parin vuoden päästä keväällä 1989 ja teatterin uudeksi omistajaksi tuli jälleen Finnkino.

1990-luvun lopulla Finnkino halusi jälleen luopua teatterista. Omistajiksi tulivat Varsinais-Suomen elokuvakeskuksen Pekka Nummelin ja Jyrki Pakarinen, jotka perustivat yhdessä Finlandsvensk Filmcentrumin Dag Anderssonin sekä Anne Säntin kanssa yhtiön nimeltä Oy Turun Diana Ab. Teatteri toimi näissä käsissä aina siihen asti kunnes 2004 Turun Diana Oy osti Hansakorttelissa sijainneen 3-salisen Thalia 1-3 -elokuvateatterin ja siirsivät toiminnan sinne. Dianan viimeinen näytös oli 19.8.2004.

Nykyisin (lokakuu 2016) teatteritila toimii Monk-nimisenä jazz-klubina.

Blogauksen tärkein lähde on Jari Mäkilä nettisivu Turun elokuvateattereiden historia 1905–2005. Samalta sivustolta löytyy myös valokuvia Astor-Dianasta.

Valokuvat on otettu heinäkuussa 2015.

****

Päivitys 27.11.2017: Uutiset kertovat, että elokuvateatteri Diana on heräämässä henkiin. Teatterin nimi ei ole vielä tiedossa.

Kino Ritz – entinen elokuvateatteri

Alvar Aalto suunnitteli Lounais-Suomen Maalaistentalon Turkuun 1920-luvulla. Rakennus valmistui vuosina 1927–1928. Rakennukseen tuli teatteri, joka oli vuodesta 1946 vuoteen 1954 Turun kaupunginteatterin käytössä. Vuosien varrella teatteritila oli kävi ahtaaksi ja viimeinen niitti oli tulipalo, joka pakotti kaupunginteatterin siirtymään toisaalle.

Suomi-Filmi rakennutti kaupunginteatterin tuhoutuneisiin tiloihin elokuvateatterin arkkitehti Lauri Sipilän suunnitelmien mukaan. Elokuvateatteri toimi vuoteen 1979 asti, jolloin tiloista tehtiin ravintola.

Kinolehti 3/1955 raportoi elokuvateatteri Kino Ritzin avaamisesta yleisölle

Nykyisin teatterihuoneiston paikalla sijaitsee kokous- ja juhlatila Alvarium. Vanhoja valokuvia teatterin ulko- ja sisätiloista löytyy Jari Mäkilän blogista.

Lähteet:
- Jari Mäkilä: Turun elokuvateattereiden historia 1905–2005
- Pajasta Palatsiin: Turun elokuvaelämän historia (1997. Toim. Ari Honka-Hallila, Helena Honka-Hallila, Hanna Kangasniemi ja Hannu Salmi)

Valokuvat on otettu heinäkuussa 2015.

Teatterin entinen pääsisäänkäynti heinäkuussa 2015.

Vanhat julistekaapit ovat edelleen paikallaan. 

Palatsi 1-2-3 – entinen elokuvateatteri

Turun keskustan Eerikinkatu 7:ään valmistui 1932 asuinrakennus, johon oli tarkoitus tulla myös liikuntatiloja. Alakertaan suunniteltiin uimahallia ja hallihankkeessa päästiin niinkin pitkälle, että uima-allas valettiin. Hallihanke kuitenkin kaatui ja vasta neljän vuoden päästä tiloihin saatiin toimintaa, kun Suomi-Filmi Oy vuokrasi tilan elokuvateatterikäyttöön. 589-paikkainen Kino-Palatsi avattiin 1936. Koska tila oli alun perin suunniteltu uimahalliksi, olivat Kino-Palatsin aulatilat poikkeuksellisen avarat ja valoista.

"Siirtyessämme katsomon puolelle kohtaamme erittäin väljät tuolirivitilat,
joissa lihavimmatkin ja pitkäsäärisimmätkin katsoja mahtuvat hyvin istumaan",
kirjoitettiin Kinolehdessä 10/1936.

Vuonna 1974 teatteriin lisättiin 99-paikkainen sali, jolle annettiin nimeksi Kino Colt. Vaikka teatterin saleilla oli eri nimet (Kino-Palatsi ja Kino Colt), oli kyseessä kuitenkin Turun ja ilmeisesti myös Suomen ensimmäinen monisaliteatteri. Lippukassa,  vahtimestari ja koneenhoitaja olivat saleilla yhteiset, kuten monisaliteattereissa on tapana. Kino Colt avattiin elokuussa, lokakuussa 1974 avattiin Helsingin ensimmäiset monisaliteatterit: kaksisaliset Maxim ja Alfaromeo.

1978 rakennettiin vielä kolmaskin sali, 78-paikkainen Colt 2. Jari Mäkilän mukaan ”sen myötä teatterikompleksista tuli Suomen ensimmäinen kolmoisteatteri”.

Vuonna 1983 Suomi-Filmi Oy myi teatterin Adams-Filmi Oy:lle. Kino-Palatsi ja Coltit nimettiin Palatsi 1-2-3:si. Teatterin toiminta päättyi 1986.

Nykyisin teatterin tiloissa toimii kuntosali. Valokuvia teatterin historiasta löytyy Jari Mäkilän Turun elokuvateattereiden historia 1905–2005 -sivustolta.

Lähteet:
- Jari Mäkilä: Turun elokuvateattereiden historia 1905–2005
- Pajasta Palatsiin: Turun elokuvaelämän historia (1997. Toim. Ari Honka-Hallila, Helena Honka-Hallila, Hanna Kangasniemi ja Hannu Salmi)

Kinolehti 1/1979 kertoi "maamme ensimmäisestä kolmioisteatterista".

Valokuvat on otettu heinäkuussa 2015.

Maailman Ympäri – entinen elokuvateatteri

Turun ensimmäinen kiinteä elokuvateatteri avattiin perjantaina 17. marraskuuta 1905 Frithiof Strandellin suunnittelemaan Priman taloon. K. E. Ståhlberg avasin Suomen suurruhtinaskunnan ensimmäisen kiinteän elokuvateatterin 1904 Helsinkiin ja vielä samana vuonna Viipuriin. Turku oli suurruhtinaskunnan kolmas paikkakunta, joka sai kiinteän teatterin.

Turun teatterin nimi oli Maailman Ympäri ja sen omistaja oli turkulainen kauppias Wilhelm Willberg. Pajasta Palatsiin – Turun elokuvaelämän historia -kirjan mukaan Willbergillä oli yhteyksiä Ståhlbergiin ja kenties siksi hänen teatterinsa nimeksi tuli täsmälleen sama kuin Ståhlbergin helsinkiläisteatterin.

Wilbergin Maailman Ympäri oli kaupungin sydämessä Kauppatorin kulmalla, vastavalmistuneen Priman talon Venäjän kirkkokadun puoleisella sivustalla. Koska taloa rakennettaessa sen huoneita ei oltu tarkoitettu teatteritiloiksi, olivat tehdyt ratkaisut jokseenkin improvisoituja. Liput myytiin kadulla olevasta pienestä kojusta. Kadulta päästiin suoraan ilman välihuoneita teatteriin, johon oli lankuista kuin saunan lauteet rakennettu vajaa sata katsojapaikkaa. Vaarallisessa, suoraan sisäänkäynnin yläpuolella sijainneesta konehuoneesta veivasi Kalervo käsin projektoria, joka heijasti lyhyehköt filminpätkät nykivinä ja tärisevinä valkokankaalle. – Pajasta Palatsiin (1997).

Wilberg luopui teatteritoiminnasta jo 1906 kun Osakeyhtiö Maat ja Kansat osti teatterin. Kyseessä oli tamperelainen elokuvateatteriyhtiö, joka laajensi toimintaansa Turkuun. Teatterin toiminta päättyi 5.5.1908. Syynä oli se, että Osakeyhtiö Maat ja Kansat aloitti uuden teatterin rakentamisen Turkuun ja epäkäytännöllisen teatteritilan tarve päättyi.

Heinäkuu 2015. Maailman Ympäri toimi kuvan rakennuksen vasemmassa laidassa.

Åbo Underrättelser 17.11.1905. Kansalliskirjaston digitoidut aineistot.

Uusi Aura 17.11.1905. Kansalliskirjaston digitoidut aineistot.

Kosmorama, Atena, Athena – entinen elokuvateatteri

Turun Sanomat 14.9.1907.
Kansalliskirjaston digitoidut aineistot.

Turkulainen Kosmorama avattiin 14.9.1907 leipuri J. R. Lehtisen taloon tuolloiselle Nikolaintorille. Jari Mäkilän Turun elokuvateattereiden historia 1905–2005 -sivuston mukaan Kosmorama on Turun kantakaupungin ainoa elokuvateatteri, joka on sijainnut Turun tuomiokirkon puolella Aurajokea. Eli kuten turkulaiset suunnattomassa lystikkydessään sanovat, "täl pual jokke".

Pajasta Palatsiin – Turun elokuvaelämän historia -artikkelikokoelma (1999) tietää kertoa, että teatterilla oli jonkinlaisia käynnistysvaikeuksia, mutta korjauksien ja uusien konehankintojen jälkeen se toimi säännöllisesti. Teatterin ohjelmisto oli kuulema profiililtaan hieman epämääräinen.

Käynnistysvaikeuksista kertonee Uusi Aura -lehden kuvaus teatterista avajaisia seuranneen päivän lehdessä.

Kosmorama, kolmas elävien kuvien teatteri, on nyttemmin avattu sokurileipuri Lehtisen talossa Nikolaintorin varrella. Jo akkunoissa olevat maalaukset osottavat, että tässä on jonkunmoinen teatteri. Ja niin onkin. Itse huoneusto on pienenpuoleinen, mutta aistikkaasti sisustettu ja kuvat ovat tavallisia eläviä kuvia – Yleisön kohtelemisessa vaan olisi vielä vähän toivomisen varaa.  – Uusi Aura 15.9.1907.

Kosmorama vaihtoi nimensä Atenaksi keväällä 1909 ja vielä saman vuoden lokakuussa teatterin nimeä muutettiin vielä kerran: siitä tuli Athena, jonka nimisenä se toimi loppuunsa asti, vuoteen 1913.

Rakennus, jossa Kosmorama/Athena toimi, on nykyisin Åbo Akademin hallintorakennus.

Uusi Aura 15.9.1907.
Kansalliskirjaston digitoidut aineistot.

Kinolehden (1/1955) monessa lehdessä ilmestyneen Turun elokuvateattereiden historia -jutun kuvitusta.

Heinäkuu 2015.

Turun Sanomat 22.11.1907.
Kansalliskirjaston digitoidut aineistot.

Åbo Underrättelser 22.11.1907.
Kansalliskirjaston digitoidut aineistot.

Uusi Aura 7.12.1909.
Kansalliskirjaston digitoidut aineistot.

Åbo Underrättelser 21.11.1910.
Kansalliskirjaston digitoidut aineistot.

Finnkino Kinopalatsi (Turku)

Nykyisellä Turun Finnkino Kinopalatsilla on pitkä historia, ainakin jos seuraa nykyisen teatterin sijainnin elokuvateatterihistoriaa.

Jari ”Paroni” Mäkilän Turun elokuvateattereiden historia 1905–2005 -sivustolla kerrotaan, että Turun ensimmäinen multiplex-teatteri avattiin 2001 paikalle, missä oli toiminut vuonna 1927 avattu Kinola (myöhemmin Formia). Yhdeksänsalisen Kinopalatsin kakkossali taas syntyi naapuritontilla sijainneesta Casino-teatterista.

Kinolehdessä 1/1979 kerrottiin Kinolan remontista ja
ennakoitiin teatterin nimimuutosta Formiaksi.

Teatterin avasi Sandrew Metronome -ketju, jonka avaus Helsingin ulkopuolella Kinopalatsi oli. Sandrewhan teki Suomen ensimmäisen multiplex-teatterin 1939 avatusta Metropol/Boston/Formia-elokuvateatterista Helsingin Kaisaniemenkatu 2:ssa – kolmisen kuukautta ennen Finnkinon Tennispalatsia. Sandrew operoi tuossa vaiheessa myös Helsingin Maximia.

Turun Kinopalatsi siirtyi Finnkinolle kun ketju osti Sandrew Metronomen teatteriliiketoiminnan 2006.

Kinopalatsi Sandrew Metronomen aikaan 2005. Kuva: Jari Mäkilä.

Helmikuu 2010.

Helmikuu 2010.

Helmikuu 2010.

Helmikuu 2010.

Helmikuu 2010.

****

Päivitys 28.7.2015: Lisätty valokuvia, jotka on otettu 27.8.2015.