LontoolainenCurzon Chelsea -teatteri avattiin 1934 Gaumont Palace -nimellä. Teatterissa oli tuolloin 2500 paikkaa. Teatteri modernisoitiin 1960-luvulla, mutta uudistaminen ei kannatellut teatteria hengissä kuin 1970-luvun alkuun. Teatteri suljettiin 1972.
Suurin osa teatterista muutettiin Habitaren liikkeeksi, mutta teatterin parvekkeesta rakennettiin lähes 750-paikkainen elokuvateatteri. Tämä teatteri suljettiin 1981. Teatterin lopettajaiselokuvina nähtiin The Rocky Horror Picture Show ja FrankensteinJunior.
Teatteri avattiin uudestaan syyskuussa 1983, jolloin se nimeksi annettiin Chelsea Cinema. Vuonna 2006 teatterista tuli osa Curzon-ketjua.
Nykyinen Lontoon Curzon Mayfair avattiin huhtikuussa 1966. Teatterin perinteet samalla tontilla ulottuvat kuitenkin jo vuoteen 1934, jolloin ensimmäinen Curzon Mayfair avattiin täsmälleen samassa paikassa. Ensimminen teatterirakennus purettiin kuitenkin jo 1963. Teatteri sai nimensä Curzon Streetistä, kadusta, jolla teatteri sijaitsee.
Curzon-elokuvateatteri oli alusta alkaen ulkomaisen elokuvan mekka Lontoossa. Teatteri aloitti myös oman maahantuonnin ja levityksen. Teatteri toi lontoolaisyeisölle muun muassa sellaiset klassikot kuin Polkupyörävaras (Ladri di biciclette, 1948, Vittorio De Sica) ja 400 kepposta (Les Quatre cents coups, 1959, François Truffaut). Curzon-ketjun art house -profiilin ja myös levitystoiminnan voi katsoa alkaneen Mayfairista.
Teatterissa on nykyisin kaksi salia, toinen sali rakennettiin 2002.
Lontoon Sohon kaupunginosan ytimessä, toimistorakennuksen kellaritiloissa, avattiin 1959Columbia Cinema -niminen elokuvateatteri. Suurikokoisista aulatiloista pääsi alakertaan 734-paikkaiseen teatteriin.
1980-luvun alussa teatterista tuli Canon Classic, mutta hyvin nopeasti, jo 1984, teatterista tuli ensimmäistä kertaa art house -teatteri, kun Premiere Cinema otti teatterin haltuunsa. Melkein välittömästi (1985) teatteri siirtyi Curzon-ketjulle ja se nimettiin Curzon West Endiksi.
Teatteri vakiinnutti asemansa Lontoon keskeisenä art house -teatterina viimeistään 1998, kun teatterista remontoitiin kolmesalinen ja se nimettiin Curzon Sohoksi.
Elokuvayhtiönä Curzon harjoittaa niin teatteritoimintaa, -levitystä kuin myös uudempien jakelukanavien hyödyntämistä (fyysiset tallenteet, verkkojakelu). Art house -elokuviin keskittynyt yhtiö on ollut varsin innovatiivinen ja innokas kokeilemaan uusia tapoja levittää ja saattaa elokuvia ihmisten saataville. Curzon on levittänyt Iso-Britanniassa muun muassa Aki Kaurismäen elokuvia.
Lontoon Russell Squaren äärellä sijaitseva kaksisalinen Renoir Cinema avattiin alunperin 1972 Bloomsbury Cinema -nimisenä. Teatteri tavoitteli yleisökseen paikallisia yliopisto-opiskelijoita. Muutamien omistajavaihdosten jälkeen teatteri vakiinnutti asemansa 80-luvun puolivälissä kun sen omistajaksi tuli art house -elokuvalevitystä harjoittava Artificial Eye. Teatteri on kuulunut Marraskuusta 2008Curzon Cinemas -ketjuun.