Elokuvateattereita: Savon Kinot

Näytetään tekstit, joissa on tunniste Savon Kinot. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 6. maaliskuuta 2019

Kuvalinna

Itäsuomalainen perheyritys Savon Kinot Oy avasi Savonlinnan Kisalinnaan elokuvateatteri Kuvalinnan maaliskuussa 2019.

Kisalinna valmistui 1954 työväentaloksi ja sen suunnitteli kaupunginarkkitehti Kauko A. Tuominen. Rakennus edustaa arkkitehtuuriltaan 1950-luvulla tyypillistä jälkifunktionalismia.

Kuvalinna ei ole rakennuksen ensimmäinen elokuvateatteri. Rakennuksessa toimi Kisalinna-niminen työväenyhdistyksen elokuvateatteri marraskuusta 1957 1.1.1970 asti.

Elokuvamiehen kalenteri 1958. Kisalinnan hoitajana mainitaan Teuvo Backman,
kansanedustaja ja ministeri Jouni Backmanin isä.

Tero Tuomiston Savonlinnan työväentalojen historiassa (Talojen taipaleelta, 1993) kerrotaan Kisalinnan elokuvateatteritoiminnasta seuraavaa:

Työväenyhdistysten Keskusliitto tarjosi ruotsalaisen esikuvansa mukaisesti kaikille jäsenilleen elokuvatoimintaa. Siitä oli tulla Kisalinnan kohtalo jo noin kuukauden toiminnan jälkeen.

Joulukuussa 1955 syttyivät nimittäin tuntemattomasta syystä esirippu, eräät elokuvakankaat ja ikkunaverhot tuleen. Palokunta sammutti tulen kuitenkin ripeästi ja uhkatilanteesta selvittiin säikähdyksellä sekä 350 000 markan suuruisilla vahingoilla, jotka vakuutusyhtiö Kansa kuitenkin korvasi.

Tiistaisin ja keskiviikkoisin esitettiin kokoillan elokuvia, perjantaisin ja sunnuntaisin olivat vuorossa ajankohtaiset lyhytfilmit ja piirretyt nonstopit.

Joskus oli sunnuntaisin vielä perhenäytöksiä. Kannattavuus oli alusta alkaen heikko, vaikka koko kaupungissa ei ollut kuin kolme [sic!] muuta elokuvateatteria.

Vuoden 1957 alussa luovuttiin kokoillan elokuvista. Sen jälkeen jatkettiin vielä nonstop-esityksiä, mutta niistäkin luovuttiin pian. Elokuvakalusto myytiin pois 1970-luvun alussa.

Kisalinna oli pitkään Savonlinnan Teatterin näyttämö. Kun Kaupunginteatteri sai uudet tilat ja Kisalinnan sali jäi vaille vakituista käyttäjää.

Savon Kinot teki alkuvuonna 2019 Kisalinnaan laajan pinta- ja tekniikkaremontin ja hankki teatterisaliin uudet penkit ja valkokankaan. Itäsuomalainen perheyritys vastaa myös tien toisella puolella olevan elokuvateatteri Killan toiminnasta. Kuvalinnan sisustussuunnittelun toteutti aikaisemminkin elokuvateatterihankkeissa mukana ollut Partanen & Lamusuo Oy ja pääurakoitsijana remontissa oli savonlinnalainen Tmi Juha Moilanen.

Paikkoja uudessa elokuvateatterissa on 196.

Valokuvat on otettu 28. helmikuuta ja 1. maaliskuuta 2019.

lauantai 3. syyskuuta 2016

Elokuvateatterikeskus Tapio

Joensuulaisen Tapio-elokuvateatterin rakennutti Oy Elävienkuvien teatteri Tapio. Yhtiön perustajina olivat paikalliset herrat rakennusmestari V. Tshokkinen, apteekkari Albert Vuokko, johtaja Sulo Wallenius, Y. Wahlgren, varatuomari Väinö Ruoho, konttoripäällikkö Martti Soiva ja metsänhoitaja R.N. Saraste.

Yhtiön ensimmäisen hallituksen muodostivat lauttauspäällikkö Axel Lönnström, R.N. Saraste, Albert Vuokko, V. Tshokkinen, Väinö Ruoho, Sulo Wallenius (vara) ja johtaja Ale Nenonen (vara).

Yhtiön omistajina ja hallituksessa toimi vuosien varrella useita paikallisia liike-elämän merkkihenkilöitä.

Tapio avasi ovensa Kauppakadun varteen 29.11.1927. Ensimmäisenä elokuvana yleisölle esitettiin Kalle Kaarnan ohjaama Ei auta itku markkinoilla, josta sanomalehti Karjalaisessa ilmoitettiin seuraavin sanoin:

Pyydämme kohteliaimmin ilmoittaa, että tänään avataan teatterimme ja näytellään avajaisnäytäntönä 29/11- 2/12 vauhdikas, voimaa ja rakkautta uhoava kotimainen elokuvauutuus "Ei auta itku markkinoilla". Näytännöt alkavat arkisin klo 6 ip, sunnuntaisin klo 2 ip. Triosoittoa näytäntöjen alusta klo 10 ip. Suljemme alkavan teatterimme arvoisan yleisön suosioon.

Elokuvassa teki ensielokuvaroolinsa Matti Ranin, seitsenkuukautisena vauvana.

Ote yhtiön perustavan kokouksen pöytäkirjasta. Savon Kinojen arkisto.

Vuoden 1927 toimintakertomus. Savon Kinojen arkisto.

Ensimmäisen kokonaisen toimintavuoden toimintakertomus.
Savon Kinojen arkisto.

Ennen äänielokuvaa livenä soitettu musiikki oli tärkeä osa
elokuvateatterikokemusta. Tiukat ajat vähensivät muusikoita. Savon Kinojen arkisto.

Vuoden 1930 toimintakertomus kertoo, että Tapio siirtyi äänielokuvaan samassa
tahdissa muun Suomen kanssa. Savon Kinojen arkisto.

Pohjois-Karjalan työväen maakuntajuhla Joensuussa 4.7.1937 marssii Tapion edestä. Työväen Arkisto.

Elokuvamiehen kalenteri 1943.

Kinolehti 8/1952.

Kinolehti 7/1956.

Tapion vanha mainosdia, joka mainostaa Tapion kolmikymppisiä.

Pitkäikäisen elokuvateateatterin historiaan liittyy monia elokuvantekijöitä. Tänäkin päivänä kotimaisen elokuvan pressikiertueet käyvät Tapiossa. Syksyisin suomalainen elokuva-ala kokoontuu ammattilaisten Cinema-tapahtumaan.

Tunnetuimpia Tapiossa vierailleita elokuvantekijöitä taitavat olla Omar Sharif, joka vieraili osittain Joensuun kulmilla kuvatun Tohtori Zhivagon (1965) kutsuvierasnäytännössä sekä Oliver Stone, joka oli Salvador-elokuvan (1986) kanssa Joensuun laulujuhlilla 1990.

1983. Työväen Arkisto.

Teatteri oli pitkään joensuulaisessa omistuksessa, kunnes se 80-luvun puolivälissä päätyi Adamsien Kino Savoyn omistukseen. Kino Savoy kuului niihin kymmeniin elokuva-alan yrityksiin, joista syntyi nykyinen Finnkino vuonna 1986.

Finnkino myi Tapion (sekä toisen joensuulaisen teatterinsa Aallottaren) itäsuomalaiselle Peltosten perheyritykselle Savon Kinot Oy:lle 1990. Yhtiö on tällä hetkellä Suomen kolmanneksi suurin elokuvateatteriyritys ja suurin suomalaisessa omistuksessa oleva elokuvateatteriketju.

Savon Kinot laajensi Tapiota 2000-luvun alussa. "Vanha" Tapio kunnostettiin kokonaan ja sen kylkeen rakennettiin kolme uutta salia. Uusi nelisalinen Elokuvateatterikeskus Tapio avattiin syyskuussa 2005. Savon Kinojen sitoutuminen Tapioon varmisti rakennuksen pelastumisen. Teatterin purku-uhka oli kestänyt jo jonkun aikaa.

Nelisalisen Tapion vuotuisilla katsojilla Joensuu on nykyisin Suomen 11. suurin elokuvateatteripaikkakunta.

Kesäkuussa 2004 oli Tapion vierestä purettu puutalot ja uudisosan rakentaminen aloitettu.

Kesäkuu 2004.

Syyskuussa 2004 uudisosan pohja alkoi olla valmis. Kuvassa joitain tyyppejä paikassa, jossa on nykyisin Tapio 3.

Syyskuu 2004. Tapio ennen remonttia.

Syyskuu 2004. Näkymä parvekkeelta.

Syyskuu 2004.

*****

"Vanha Tapio" suljettiin remonttin vuoksi toukokuussa 2005. Ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1938
Joensuussa oli käytössä vain yksi elokuvateatterisali, Aallotar. Uudisrakennuksen ulkoseinät olivat jo pystyssä.

Toukokuu 2005.

Purkutöiden yhteydessä löytyi Tapion alkuperäinen valkokangas: seinään maalattu valkoinen kehystetty neliö.
Lattioita purettaessa löytyi valkokankaan edestä myös orkesterimonttu.

Toukokuu 2005.

*****

Elokuu 2005.

*****

Syyskuu 2005.

Vanhan Tapion, nykyisen kakkosalin esiintymislava oli jo valmis. Sali ei aivan vielä. Syyskuu 2005.

Näkymä kakkossalin parvekkeelta. Syyskuu 2005.

Vanhan Tapion uskolliset Philips-prejektorit remontilta suojattuna. Syyskuu 2005.

Syyskuu 2005.

Vanhan Tapion aulatiloja. Nykyisin kahvilana. Syyskuu 2005.

Keskentekoisessa ykkössalissa henkilökuntapalaveri. Syyskuu 2005.

Syyskuu 2005.

Pian valmis kolmossali. Syyskuu 2005.

Nelossali syyskuu 2005.

*****

Heinäkuu 2007.

*****

Elokuvatuottajia ja elokuvalevittäjiä Tapiossa 2008. Vasemmalta oikealle: Markus Selin, Jesse Fryckman, Claes Olsson, Marko Röhr, Jarkko Hentula, Antti Toiviainen, Katarina Nyman, Maija Kuusi, Jussi Mäkelä.

*****