Tietoja minusta

Keski-ikäinen monomaanikko.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Pajasta palatsiin. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Pajasta palatsiin. Näytä kaikki tekstit

torstai 22. lokakuuta 2015

Palatsi 1-2-3 – entinen elokuvateatteri

Turun keskustan Eerikinkatu 7:ään valmistui 1932 asuinrakennus, johon oli tarkoitus tulla myös liikuntatiloja. Alakertaan suunniteltiin uimahallia ja hallihankkeessa päästiin niinkin pitkälle, että uima-allas valettiin. Hallihanke kuitenkin kaatui ja vasta neljän vuoden päästä tiloihin saatiin toimintaa, kun Suomi-Filmi Oy vuokrasi tilan elokuvateatterikäyttöön. 589-paikkainen Kino-Palatsi avattiin 1936. Koska tila oli alun perin suunniteltu uimahalliksi, olivat Kino-Palatsin aulatilat poikkeuksellisen avarat ja valoista.

"Siirtyessämme katsomon puolelle kohtaamme erittäin väljät tuolirivitilat,
joissa lihavimmatkin ja pitkäsäärisimmätkin katsoja mahtuvat hyvin istumaan",
kirjoitettiin Kinolehdessä 10/1936.

Vuonna 1974 teatteriin lisättiin 99-paikkainen sali, jolle annettiin nimeksi Kino Colt. Vaikka teatterin saleilla oli eri nimet (Kino-Palatsi ja Kino Colt), oli kyseessä kuitenkin Turun ja ilmeisesti myös Suomen ensimmäinen monisaliteatteri. Lippukassa,  vahtimestari ja koneenhoitaja olivat saleilla yhteiset, kuten monisaliteattereissa on tapana. Kino Colt avattiin elokuussa, lokakuussa 1974 avattiin Helsingin ensimmäiset monisaliteatterit: kaksisaliset Maxim ja Alfaromeo.

1978 rakennettiin vielä kolmaskin sali, 78-paikkainen Colt 2. Jari Mäkilän mukaan ”sen myötä teatterikompleksista tuli Suomen ensimmäinen kolmoisteatteri”.

Vuonna 1983 Suomi-Filmi Oy myi teatterin Adams-Filmi Oy:lle. Kino-Palatsi ja Coltit nimettiin Palatsi 1-2-3:si. Teatterin toiminta päättyi 1986.

Nykyisin teatterin tiloissa toimii kuntosali. Valokuvia teatterin historiasta löytyy Jari Mäkilän Turun elokuvateattereiden historia 1905–2005 -sivustolta.

Lähteet:
- Jari Mäkilä: Turun elokuvateattereiden historia 1905–2005
- Pajasta Palatsiin: Turun elokuvaelämän historia (1997. Toim. Ari Honka-Hallila, Helena Honka-Hallila, Hanna Kangasniemi ja Hannu Salmi)

Kinolehti 1/1979 kertoi "maamme ensimmäisestä kolmioisteatterista".

Valokuvat on otettu heinäkuussa 2015.



sunnuntai 27. syyskuuta 2015

Maailman Ympäri – entinen elokuvateatteri

Turun ensimmäinen kiinteä elokuvateatteri avattiin perjantaina 17. marraskuuta 1905 Frithiof Strandellin suunnittelemaan Priman taloon. K. E. Ståhlberg avasin Suomen suurruhtinaskunnan ensimmäisen kiinteän elokuvateatterin 1904 Helsinkiin ja vielä samana vuonna Viipuriin. Turku oli suurruhtinaskunnan kolmas paikkakunta, joka sai kiinteän teatterin.

Turun teatterin nimi oli Maailman Ympäri ja sen omistaja oli turkulainen kauppias Wilhelm Willberg. Pajasta Palatsiin  Turun elokuvaelämän historia -kirjan mukaan Willbergillä oli yhteyksiä Ståhlbergiin ja kenties siksi hänen teatterinsa nimeksi tuli täsmälleen sama kuin Ståhlbergin helsinkiläisteatterin.

Wilbergin Maailman Ympäri oli kaupungin sydämessä Kauppatorin kulmalla, vastavalmistuneen Priman talon Venäjän kirkkokadun puoleisella sivustalla. Koska taloa rakennettaessa sen huoneita ei oltu tarkoitettu teatteritiloiksi, olivat tehdyt ratkaisut jokseenkin improvisoituja. Liput myytiin kadulla olevasta pienestä kojusta. Kadulta päästiin suoraan ilman välihuoneita teatteriin, johon oli lankuista kuin saunan lauteet rakennettu vajaa sata katsojapaikkaa. Vaarallisessa, suoraan sisäänkäynnin yläpuolella sijainneesta konehuoneesta veivasi Kalervo käsin projektoria, joka heijasti lyhyehköt filminpätkät nykivinä ja tärisevinä valkokankaalle. – Pajasta Palatsiin (1997).

Wilberg luopui teatteritoiminnasta jo 1906 kun Osakeyhtiö Maat ja Kansat osti teatterin. Kyseessä oli tamperelainen elokuvateatteriyhtiö, joka laajensi toimintaansa Turkuun. Teatterin toiminta päättyi 5.5.1908. Syynä oli se, että Osakeyhtiö Maat ja Kansat aloitti uuden teatterin rakentamisen Turkuun ja epäkäytännöllisen teatteritilan tarve päättyi.


Heinäkuu 2015. Maailman Ympäri toimi kuvan rakennuksen vasemmassa laidassa.

Åbo Underrättelser 17.11.1905. Kansalliskirjaston digitoidut aineistot.

Uusi Aura 17.11.1905. Kansalliskirjaston digitoidut aineistot.