La Scala – entinen elokuvateatteri

Helsingin Pohjoisesplanadilla (21) sijaitsevassa Cavoniuksen talossa oli elokuvateatteritoimintaa vuodesta 1906 aina vuoteen 1991. Cavoniuksen taloa pidetään Esplanadin ensimmäisenä empirerakennuksena. Rakennuksen suunnitteli 1819 Carl Ludvig Engel  ja talo valmistui 1820. Alakertaan tuli myymälöitä ja yläkertaan asuntoja.

Kadunvarsirakennukseen avattiin Biografi Teatteri -niminen elokuvateatteri 26.09.1906, joka toimi  toisessa kerroksessa. Vuonna 1909 rakennusta uudistettiin ja sisäpihalle rakennettiin elokuvateatteri, joka sai nimekseen Scala.

Outi Heiskanen asettaa kirjassan Elohuvia: Elokuvateatterien kotimainen kulta-aika (2009) Scalan vuoden 1909 avatun Olympian (myöhemmin Maxim) haastajaksi.

Olympialle ilmaantui hyvin pian varteenotettava kilpailija, arkkitehti Emil Fabritiuksen Pohjoismaiden Biografikomppanialle suunnittelema Scala. Pohjoisesplanadilla sijainneeseen punaisen, mustan ja kullan sävyissä hehkuneeseen salonkiin asteltiin ohi kultakaluunaisen vahtimestarin. Maalaus- ja mosaiikkityöt olivat tunnustetun koristemaalari Salomo Vuorion käsialaa. Aistikkaasti mannermaisen teatterin orkesteria johti keväästä 1910 lähtien kapellimestari Christian Krause. (s. 58)

Scalan nimi vaihdettiin myöhemmin La Scalaksi. 1970-luvulla teatterin ohjelmisto alkoi painottua pornoelokuviin. Elokuvateatteritoiminta päättyi 1991.

Helsingin Sanomat 25.9.1906. Kansalliskirjaston
digitoidut aineistot.

Helsingin Sanomat 8.9.1909. Kansalliskirjaston
digitoidut aineistot.

Helsingin Sanomat 2.10.1910. Kansalliskirjaston
digitoidut aineistot.

Elokuvateatteri Scalan julkisivu 1920-luvulla. Helsingin kaupunginmuseo.

Kinolehti 6/1970

Cavoniuksen talo syyskuussa 2014.

*****

Päivitys 28.1.2017: Lisätty valokuvia Helsingin kaupunginmuseon arkistoista Scalasta strippiteatterina 1992.

1992. Jan Alanco, Helsingin kaupunginmuseo.

1992. Jan Alanco, Helsingin kaupunginmuseo.

1992. Jan Alanco, Helsingin kaupunginmuseo.

1992. Jan Alanco, Helsingin kaupunginmuseo.

Kansainvälinen Biograafi / Internationella Biograf – entinen elokuvateatteri

Kansainvälinen Biograafi / Internationella Biograf -elokuvateatterin mainostaulu näkyy Havis Amandan takaa vuonna 1908.
Kuva: Gustaf Sandberg. Svenska litteratursällskapet i Finland.

Outi Heiskanen kuvaa elokuvateattereiden alkuaikoja Helsingissä kirjassaan Elohuvia – elokuvateattereiden kotimainen kulta-aika (2009) seuraavasti:

Maailman Ympäri [Suomen ensimmäinen kiinteä teatteri avattiin 1904 Helsinkiin Aleksanterinkadun ja Mikonkadun kulmaan] menestyi viitoittaen tietä kilpaileville helsinkiläisteattereille, joita toiminnan alkuvuosina syntyi kuin sieniä sateella. Uuden yrittäjän ilmestyessä katukuvaan edellinen tulokas saattoi jo pistää pillejä pussiin. Omistajanvaihdosten yhteydessä myös teatterin nimi useimmiten muuttui. Lista varhaisista helsinkiläisistä elokuvateattereista onkin kirjavaa katsottavaa, sillä toiminimiä löytyy moninkertainen määrä teatterien katuosoitteisiin verrattuna.

Kaiketi sekavan tilanteen vuoksi Kansallisen audiovisuaalisen instituutin Helsingin seudun elokuvateattereita 1900-luvun alusta lähtien -listaus osaa kertoa osoitteeseen Pohjoisesplanadi 17 Havis Amandan tuntumaan 1907 avatusta teatterista vain sen kaksikielisen nimen (Kansainvälinen Biograafi / Internationella Biograf) ja tarkan avaamispäivämäärän, mutta teatteritoiminnan päättymisajankohta on jäänyt KAVI:n tutkijoille arvoitukseksi (5.9.1907–1910-luku).

Uusi Suometar 5.9.1907. Kansalliskirjaston digitoidut aineistot.

Uusi Suometar 5.9.1907. Kansalliskirjaston digitoidut aineistot.

6.9.2014.

6.9.2014.

6.9.2014.

12.9.2014.

Salama – entinen elokuvateatteri

Viipurilainen jugendtyyliin rakennettu Salama (Pellervonkatu 7) valmistui 1917. Teatteri oli toinen Salama-niminen elokuvateatteri Viipurissa. Edellinen avattiin Torkkelinkadulle 1910. Outi Heiskanen kertoo kirjassaan Elohuvia – elokuvateattereiden kotimainen kulta-aika, että

Pellervonkadulla toiminut uusi Salama toimi edeltäjäänsä paremmin ja sai esitettäväkseen muiden muassa suuresti rakastetun Katariina ja Munkkiniemen kreivi -klassikon Suomen ensi-illan 31. tammikuuta 1943 – yhdessä seitsemän muun paikkakunnan kanssa.

VirtuaaliViipuri-sivustolta löytyy kuva Salamasta ennen sotia. Kuvassa saksalaista näyttelijää Conrad Veidtiä ja Valta (Jew Süss, 1934) -elokuvaa mainostavat kuvat ja  banderolli peittävät lähes kokonaan teatterin julkisivun.

Valokuvat ovat SA-kuva-arkistosta. Valokuvat tuhoutuneesta Salamasta on otettu jatkosodan alussa, Viipurin takaisinvaltaamisen jälkeen 1.10.1941 . Ensimmäiset suomalaiset sotilaat saapuivat Viipurin keskustaan 29.8.1941.

1.10.1941.

1.10.1941.

1.10.1941.

1.10.1941.

Häme – entinen elokuvateatteri

Outi Heiskanen kertoo kirjassaan Elohuvia – elokuvateattereiden kotimainen kulta-aika (2009), että elokuvateatterin Hämeen perustivat 1928

vain kuukautta aikemmin tulipalossa tuhoutuneen elokuvateatteri Imatran puuhamiehet Arttu Määttä ja Emil Mäkinen yhdessä kolmen muun osakkaan kanssa. Yksi heistä oli taiteilija Uuno Eskola, jonka maalaukset koristivat teatterin sisäseiniä. Yhteisyritys ei kantanut hedelmää, vaan teatteri siirtyi pian pari vuotta aikaisemin perustetun Kinoston, tulevan suuryhtiön, omistukseen.

Jukka Lankinen on kirjoitanut Hämeen perustaja Määtän elokuvasuvusta. Lankinenkin kertoo Hämeen perustamisesta.

Julkisuus kiinnittikin [—] huomiota "Hämeen" salin koristelusta vastanneisiin taiteilijoihin, Viljo Hurmeeseen sekä Uuno Eskolaan, joiden töitä kiiteltiin. Eskolalla ja Arvo Tammisella oli yhteisiä kokemuksia myös elokuvan teosta: Tamminen kuvasi kevättalvella 1928 Eskolan ohjaaman ensimmäisen suomalaisen urheiluaiheisen näytelmäelokuvan "Lumisten metsien mies", jonka työkopion kantaesitys oli toukokuussa 1928 "Hämeessä". Elokuva oli lähes täydellinen taloudellinen ja taiteellinen katastrofi ja merkitsi Eskolan ohjaajanuran loppua. Esitystoiminta puolestaan näytti aluksi kannattavan. Kuitenkin jo toukokuussa 1928 Hämettä suorastaan tyrkytettiin Väinö Vilho Mäkelän, Gustaf Ernesti (G.E.) Petterssonin (myöh. Petso) ja Huugo Johannes Viljasen Tampereelle samoihin aikoihin perustamalle Oy Kinosto-nimiselle elokuvanäyttämöliikkeelle. Tulossa olleen äänielokuvan esityslaitteiden kalleus vaikutti ilmeisesti siihen, ettei Määtän ja Mäkisen toiminta Hämeessä jatkunut perustamisvaihetta ja sen hankintoja pidemmälle, sillä teatterin myyjinä esiintyivät uudet nimet: vakuutustarkastaja Aarne V. Tiihonen ja insinööri Tefke. Kinoston teatterina Häme toimi ajanjaksoa 18.10.31-1.2.33 lukuunottamatta 1980-luvulle saakka. Osakeyhtiö Häme purettiin keväällä 1931.

Kinoston teatterista tuli sittemmin Finnkinon teatteri ja lopulta Ahaa Teatteri (po. Ahaa-teatteri tai Ahaa, teatteri! mutta kuka minulta näitä kysyisi).

Valokuva elokuvateatteri Hämeestä vuodelta 1939 löytyy Tampereen historiasivustolta Koskesta voimaa.

Valokuvat on otettu toukokuussa 2013.

Häme oli viimeistä kertaa elokuvateatterikalenterissa 1988.

*****

Päivitys: Lisätty valokuva julkisivusta, joka on otettu 5.3.2015.

Bio Rex Vaasa

Vaasassa Gloria-nimisellä elokuvateatterilla on pitkät perinteet. Ensimmäinen Gloria avattiin Vaasaan 1938 1911 avatun ja maaliskuussa 1937 puretun Olympia-teatterin paikalle.

Outi Heiskasen Elohuvia – Elokuvateattereiden kotimainen kulta-aika -kirjan mukaan Glorian erikoisuuksiin kuului se, että asiakaskäynti teatterin saliin kulki valkokankaan alta. Teatterin omistajan, ”elokuvakuningas” Nikolai Philpin, mukaan ”järjestely tarjosi lisävastinetta lipunhinnalle: näin jo paikoillaan istuneet asiakkaat saattoivat tarkkailla, kuka seuraavaksi asteli elokuvasalin hämärään ja, mikä tärkeintä, kenen kanssa.”

Philp omisti Vaasan seudulla useita elokuvateattereita ja oli muun muassa yksi Suomen Biografiliiton ensimmäisistä jäsenistä. Nikolai Philpillä oli vielä 1950-luvullakin omistuksessaan peräti neljä vaasalaisteatteria (Gloria, Hollywood, Rio, Scala).

Vaasan toinen Gloria avattiin jälleen edellisen teatterin paikalle rakennettuun Anttilan tavaratalorakennukseen 1988.

Nykyinen, täysin uudistettu 5-salinen Gloria avattiin keväällä 2008. Teatterin kolme vanhaa salia uusittiin katsomoprofiileita myöten ja lisäksi rakennettiin rakennettiin kaksi aivan uutta salia.

Teatteria operoi perinteikkään Adams-elokuvasuvun omistama Kino City AB. (Ks. päivitys 1.1.2015 kuvien jälkeen)

Valokuvat on otettu toukokuussa 2008.

Ihan kaikki salit eivät vielä olleet valmiita toukokuussa 2008.

Salit on nimetty entisten vaasalaisten elokuvateattereiden mukaan.

*****

Päivitys 1.1.2015: Gloria siirtyi osaksi Bio Rex -ketjua marraskuussa 2014.

*****

Päivitys 4.3.2016: Lisätty Elokuvateatteri-lehden (1/1945) henkilökuva Nikolai Philpistä.

Elokuvateatteri 1/1945.