Filmothèque du Quartier Latin

Filmothèque du Quartier Latin -elokuvateatterin paikalla oli alkujaa baari ja kabaree-ravintola. Elokuvateatteritoiminta tilassa aloitettiin 1956.

Samalla lyhyellä ja kapealla Rue Champollion -kadulla sijaitsevat Filmothèque du Quartier Latin -teatterin lisäksi Le Champo ja Reflet Medicis.

Art house -elokuvateatterista tehtiin kaksisalinen 1980-luvun lopulla.

Teatterin sisätiloista löytyy kuvia teatterin omilta nettisivuilta. Vanhoja kuvia teatterirakennuksen historiasta löytyy Ciné-Façades-blogista.

Valokuvat on otettu marraskuussa 2008.

Etualalla Reflet Medicis ja taka-alalla Filmothèque du Quartier Latin.

Reflet Medicis

Pariisin latinalaiskortteleissa sijaitseva art house -elokuvateatteri Reflet Medicis avattiin 1968. Samalla lyhyellä ja kapealla Rue Champollion -kadulla sijaitsevat Reflet Medicis -teatterin lisäksi Le Champo ja Filmothèque du Quartier Latin.

Teatteri kuuluu pariisilaiseen elokuvateatteriketjuun Les écrans de Paris. Ketjun muita teattereita ovat L'Arlequin, Le Majestic Passy, L'Escurial Panorama ja Le Majestic Bastille.

Kolmesalinen Reflet Medicis kuuluu Europa Cinemas -verkostoon.

Valokuvat on otettu marraskuussa 2008.

Kaksi elokuvateatteria samassa kuvassa: Reflet Medicis ja Filmothèque du Quartier Latin.

Espace Saint Michel

Pariisissa, tien toisella puolella Saint-Michelin suihkulähteestä sijaitsevalla Espace Saint Michel -arthouse-elokuvateatterilla on värikäs historia. Teatteri avattiin 1911 Latinalaiskortteleihin suljetun ravintolan tiloihin (Bouillon Gandon). Parvekkeellisessa teatterissa oli tuolloin 305 paikkaa. Yksisalista teatteria laajennettiin vuosien varrella ja 1981 siitä tehtiin kaksisalinen.

1988 teatteri joutui törkeän terroristi-iskun kohteeksi. Katolisen fundamentalistiryhmän jäsenet sytyttivät teatterin palamaan palopommilla kesken Martin Scorsesen Kristuksen viimeinen kiusaus -elokuvan (The Last Temptation of Christ) näytökseen. 13 ihmistä loukkaantui, joista yksi vakavasti. Teatteri tuhoutui julkisivuaan lukuun ottamatta täysin.

Teatteri rakennettiin uudestaan ja avattiin 1991. Tällä hetkellä teatteri on kaksisalinen (100-paikkainen ja 130-paikkainen sali). Teatterin yhteydessä on myös ravintola ja kirjakauppa.

Elokuva on edelleen alkuperäisen omistajasuvun omistuksessa.

Ciné-Façades-sivustolta löytyy valokuva teatterin julkisivusta vuodelta 1922.

Valokuvat on otettu heinäkuussa 2012.

Saint-Michelin suihkulähde.

Cinéma La Clef

Cinéma La Clef avattiin Pariisin 5. arrondissementtiin lokakuussa 1973. Teatteri suljettiin ensimmäisen kerran jo 1981. Teatteri avattiin uudelleen Images d'Ailleurs -nimisenä, kunnes teatteri suljettiin kuudeksi vuodeksi 1984. Teatteri avattiin 1990 jälleen La Clef -nimisenä ja ohjelmistoa painotettiin mustaan elokuvaan ja kulttuuriin.

Kaksisalinen teatteri remontoitiin 2010 uuden omistajan toimesta.

Teatteri kuuluu Europa Cinemas -verkostoon ja sen ohjelmistoa on kutsuttu jopa "militantin art houseksi".

Teatterin saleista löytyy kuvia Ciné-Façades-blogista. Blogista löytyy myös muutamia kuvia Cinéma La Clefin historiasta: täältä ja täältä.

Valokuvat on otettu heinäkuussa 2012.

Cinéma du Panthéon

Yksi Pariisin vanhimmista edelleen toiminnassa olevista elokuvateattereista, latinalaiskortteleissa Sorbonnen yliopiston vieressä sijaitseva Cinéma du Panthéon, avattiin aikaisemmin kuntosalina toimineeseen kiinteistöön 1907.

Teatterin omistaa tätä nykyä Why Not Productions -niminen elokuvatuotantoyhtiö.

Teatterin yläkerran salongissa, jonka Catherine Deneuve on sisustanut, järjestetään erilaisia kulttuuritilaisuuksia.

Valokuvat on otettu marraskuussa 2008.

Frida Hyvönen esiintymässä Cinéma du Panthéonin salongissa.

Cinéma Accattone

Cinéma Accattone sijaitsee Pariisin latinalaiskortteleissa. Teatteri oli alunperin kabaree, jossa esiintyi myös muuan Édith Piaf.

Vuonna 1957 kabareesta tehtiin elokuvateatteri, Studio Cujas. 1960-luvulla teatterin johtajana oli jonkin aikaa elokuvaohjaaja François Truffaut.

1980-luvun lopulla teatteri avattiin uudella konseptilla: tiloihin tuli elokuvateatterin lisäksi kirjakauppa, baari ja elokuvateatteri. Nimeksi annettiin Espace Accattone Cinema.

Tällä hetkellä paikan nimenä on La Maison de l’Epargne. Tiloissa on julistemuseo, baari ja edelleen myös elokuvateatteri.

Tuore kuva La Maison de l’Epargnesta löytyy Ciné-Façades-blogista.

Valokuvat ovat marraskuulta 2008.

Studio Galande

Pariisin latinalaiskortteleissa sijaitseva 1973 perustettu yksisalinen Studio Galande on tunnettu siitä, että siellä on esitetty vuodesta 1980 lähtien The Rocky Horror Picture Show -elokuvaa. Elokuvaa ei vain projisoida, teatterin puolelta osallistutaan Rocky Horror Show -performanssiin ammattimaisesti, kuten alla oleva uutisreportaasi kertoo.

Pari vanhaa Studio Galande -kuvaa löytyy Ciné-Façades-blogista.

Kuvaaja vatsa ja kamera kurkkii peilikuvassa.

Valokuvat ovat heinäkuulta 2012.

L’Épée de Bois

Pariisilainen, viidennessä arrondissementissä sijaitseva L’Épée de Bois kuuluu Ciné Movida -arthouse-ketjuun, jolla on teattereita kahdeksalla paikkakunnalla.

L’Épée de Bois -teatterissa on kaksi salia, 76-paikkainen ja 64-paikkainen. Teatterin sisustus perustuu varsin hämmentävään teräksen käyttöön.

Valokuvat ovat heinäkuulta 2012.

Le Champo

Le Champo avattiin Pariisin latinalaiskortteleihin 1938.

Marraskuu 2008.

Marraskuu 2010.

Heinäkuu 2012.