Kaleva – entinen elokuvateatteri

Helsingin Sanomat 14.12.1913. Kansalliskirjaston digitoidut aineistot.

Elokuvateatteri Kaleva avattiin Helsingin Kallioon 14. joulukuuta 1913. Teatteri sijaitsi osoitteessa Itäinen Viertotie 5 (vuosina 1923–1928 Itäinen Viertotie 8), joka on nykyisin Hämeentie 8.

646-paikkaisen teatterin avasi August Sorjanen, joka oli tullut elokuva-alalle 1910 ostamalla Iso Roobertinkadun Thalian. Sorjasella oli myöhemmin teattereita Helsingin lisäksi Turussa ja Viipurissa.

Elokuvateatteritoiminta Kalevassa päättyi 15.6.1964. Teatteri oli tuolloin osa Suomi-Filmin teatteriketjua.

Tom Jones oli viimeinen Kalevan elokuva, jota mainostettin Helsingin Sanomissa  (7.5.1964).

Uutinen Kalevan sulkemisesta HS 21.6.1964

Valokuvat on otettu lokakuussa 2017.

****

Päivitys 22.11.2018: Finlandia-katsauksessa 686 (1964) näytetään Kalevan salia, konehuonetta ja julkisivua, ajassa 0:40.

Gilda

Kino Riihilinna avattiiin Riihimäen keskustan vastavalmistuneeseen Asunto-osakeyhtiö Riihilinnan kerrostaloon sunnuntaina 21.2.1943. Ensi-iltaelokuvana esitettiin Orvo Saarikiven ohjaama Rantasuon raatajat.

Rantasuon raatajat oli Suomen Filmiteollisuuden (SF) tuotantoa. Yhtiö olikin uuden elokuvateatterin omistaja. Tuotantoyhtiö omisti ennestään Riihimäellä Kino Sammon. Kolmas riihimäkeläinen elokuvateatteri oli tuolloin Apollo, jonka omisti Suomi-Filmi.

Elokuvamiehen kalenteri 1943.

Suomen Filmiteollisuuden tehtyä 60-luvun lopulla konkurssin, siirtyi 1970 Riihilinna Lii-Filmi Oy:n omistukseen ja siltä -77 Suomi-Filmille.

80-luvun alussa Riihilinna siirtyi Adams Filmille, joka oli yksi niistä kymmenistä elokuva-alan yrityksistä, joista syntyi nykyinen Finnkino Oy 1986. Finnkinon karsiessa elokuvateatteriomistuksiaan, teatteri siirtyi yksityiselle omistajalle. Riihilinnan toiminta päättyi uuden yksityisen operaattorin käsissä jo joulukuussa 1987. Teatterin omistaja Jouko Mäkelä totesi sanomalahdessä, että

Riihimäkeläiset eivät harrasta elokuvia, ikävä kyllä. Ilmeisesti ihmiset katsovat televisiota ja videoita, ja jos elokuvissa käyvät, niin sitten Helsingissä, Hämeenlinnassa, Lahdessa ja Hyvinkäällä. (Kurkela, Miettinen: Suokylän Broadway.)

Riihimäellä ei ollut Riihilinna lopettamisen jälkeen yhtään toiminnassa olevaa elokuvateatteria.

Teatteritoiminta palasi Riihilinnaan lokakuussa 1988, kun uusi yhtiö remontoi teatterin kokonaan ja teki siitä kaksisalisen. Teatterille annettiin nimeksi Gilda.

– Blogauksen tärkein lähde: Reijo Kurkela & Timo Miettinen: Suokylän Broadway – Riihimäkeläisen elokuvateatteritoiminnan historia (2007).

****

Päivitys 2.11.2017: Gildan toiminta on ollut kuukausia pysähdyksissä. Tänään tulleen tiedon mukaan Bio Rex -ketju remontoi teatterin ja se toiminta käynnistyy uudelleen vuoden 2017 loppuun mennessä. Gilda jäi toistaiseksi viimeiseksi elokuvateatteriksi, jonka toiminnassa suomalaisen elokuva-alan keskeinen suku, Adams, oli mukana.

2008.

2008.

Tammikuu 2017.

Tammikuu 2017.

Tammikuu 2017.

Tammikuu 2017.

Tammikuu 2017.

Tammikuu 2017.

Tammikuu 2017.

Joukola – entinen elokuvateatteri

Yli viisikymmentä vuotta Joukolana tunnettu helsinkiläinen elokuvateatteri avattiin Atlantis-nimisenä Ullanlinnan Kapteeninkadun (26) uuteen Asunto-osakeyhtiö Joukolan omistamaan rakennukseen 1.12.1929.

Vuonna 1930 teatterin nimi oli pari kuukautta Hollywood, kunnes siitä tuli  lokakuussa 1930 Joukola, jolla nimellä elokuvateatteri tunnettiin aina sulkemiseensa saakka (22.6.1984).

Joukolaan liittyy ainakin pari suomalaisen elokuvakulttuurihistorian virstanpylvästä. Ensimmäinen suomalainen varsinainen elokuvakerho, Filmistudio Projektio, aloitti toimintansa Joukolassa syksyllä 1934. Kerhon perustajia olivat muiden muassa Nyrki Tapiovaara, Valentin Vaala ja Teuvo Tulio – kerho päätyi Etsivän keskuspoliisiin toimesta, koska toimintaa epäiltiin vasemmistolaiseksi.

Toinen Joukolaan liittyvä elokuvakulttuurihistoriallinen merkkipaalu on, että teatteri oli vuodesta 1979 vuoteen 1984 Suomen elokuva-arkiston (nyk. KAVI) ensimmäinen pitkäaikaisempi esityspaikka. SEA pääsi Suomi-Filmi omistaman teatterin alivuokralaiseksi. Elokuva-arkiston  esitystoiminta siirtyi 1984 Orioniin. Monet elokuvantekijät muistelevat nimen omaan Joukolaa elokuvasivistyksensä kehtona.

Nykyisin Joukolan tiloissa toimii KOM-teatteri.

Asunto-osakeyhtiö Joukola. Helsingin kaupunginmuseo.

Pommituksen jälkiä Joukolan kohdalla helmikuussa 1944. SA-kuva.

Pommituksen jälkiä Joukolan kohdalla helmikuussa 1944. SA-kuva.

Pommituksen jälkiä Joukolan kohdalla helmikuussa 1944. SA-kuva.

Kinolehti 1/1979.

Kinolehti 5/1979.

Valokuvat on otettu syyskuussa 2014.

Palatsi 1-2-3 – entinen elokuvateatteri

Turun keskustan Eerikinkatu 7:ään valmistui 1932 asuinrakennus, johon oli tarkoitus tulla myös liikuntatiloja. Alakertaan suunniteltiin uimahallia ja hallihankkeessa päästiin niinkin pitkälle, että uima-allas valettiin. Hallihanke kuitenkin kaatui ja vasta neljän vuoden päästä tiloihin saatiin toimintaa, kun Suomi-Filmi Oy vuokrasi tilan elokuvateatterikäyttöön. 589-paikkainen Kino-Palatsi avattiin 1936. Koska tila oli alun perin suunniteltu uimahalliksi, olivat Kino-Palatsin aulatilat poikkeuksellisen avarat ja valoista.

"Siirtyessämme katsomon puolelle kohtaamme erittäin väljät tuolirivitilat,
joissa lihavimmatkin ja pitkäsäärisimmätkin katsoja mahtuvat hyvin istumaan",
kirjoitettiin Kinolehdessä 10/1936.

Vuonna 1974 teatteriin lisättiin 99-paikkainen sali, jolle annettiin nimeksi Kino Colt. Vaikka teatterin saleilla oli eri nimet (Kino-Palatsi ja Kino Colt), oli kyseessä kuitenkin Turun ja ilmeisesti myös Suomen ensimmäinen monisaliteatteri. Lippukassa,  vahtimestari ja koneenhoitaja olivat saleilla yhteiset, kuten monisaliteattereissa on tapana. Kino Colt avattiin elokuussa, lokakuussa 1974 avattiin Helsingin ensimmäiset monisaliteatterit: kaksisaliset Maxim ja Alfaromeo.

1978 rakennettiin vielä kolmaskin sali, 78-paikkainen Colt 2. Jari Mäkilän mukaan ”sen myötä teatterikompleksista tuli Suomen ensimmäinen kolmoisteatteri”.

Vuonna 1983 Suomi-Filmi Oy myi teatterin Adams-Filmi Oy:lle. Kino-Palatsi ja Coltit nimettiin Palatsi 1-2-3:si. Teatterin toiminta päättyi 1986.

Nykyisin teatterin tiloissa toimii kuntosali. Valokuvia teatterin historiasta löytyy Jari Mäkilän Turun elokuvateattereiden historia 1905–2005 -sivustolta.

Lähteet:
- Jari Mäkilä: Turun elokuvateattereiden historia 1905–2005
- Pajasta Palatsiin: Turun elokuvaelämän historia (1997. Toim. Ari Honka-Hallila, Helena Honka-Hallila, Hanna Kangasniemi ja Hannu Salmi)

Kinolehti 1/1979 kertoi "maamme ensimmäisestä kolmioisteatterista".

Valokuvat on otettu heinäkuussa 2015.

Kino-Palatsi – entinen elokuvateatteri

1920-luvun lopulla arkkitehti Bertel Strömmer suunnitteli tuolloisen Tampereen suurimman asuinkerrostalon, Kiinteistöyhtiö Tuulensuun Hämeenkadun varrelle.

Rakennukseen tuli myös elokuvateatteri, joka aloitti toimintansa Tuulensuu-nimisenä elokuussa 1929. Teatterin omisti Kinosto, joka käytti Tuulensuu-nimeä myöhemmin myös Helsingin Hakaniemen teatterissaan.

Vuonna 1939 teatteri siirtyi Suomi-Filmille ja teatterin nimeksi tuli Kino-Palatsi.

Kino-Palatsi oli koko 80-luvun Tampereen elokuvajuhlien päänäyttämönä. Finnkino lopetti elokuvateatteritoiminnan teatterissa vuonna 1991. Teatteri päätyi Palatsiseurakunnan käyttöön 1995. Valtavan restauroinnin jälkeen, lokakuussa 2008 teatteri tuli jälleen taiteen ja viihteen käyttöön: Kino-Palatsissa aloitti Musiikkiteatteri Palatsi, joka toimi tiloissa joulukuuhun 2014 saakka.

Helmikuussa 2015 teatteriin tuli uusi teatterivuokralainen, Teatteri State.

Valokuvat on otettu maaliskuussa 2014, kun teatterissa vielä toimi musiikkiteatteri.

Hällä – entinen elokuvateatteri

Elokuvateatteri Hällän avasi Tampereen Hämeenkadun laidalle 26.5.1940 Mäkelöiden Kinosto. Teatteri oli Kinoston hallinnassa aina siihen saakka kunnes nykymuotoinen Finnkino perustettiin muiden muassa Adams-Filmin, Kinoston ja Suomi-Filmin elokuvateattereista. Kaksisaliseksi muutettu teatteri oli Finnkinon elokuvateatteri aina sulkemiseensa, vuoteen  2001 saakka.

Nykyisin teatterin tiloissa toimii Tanssiteatteri MD.

Kinolehdessä 1-5/1940 kerrottiin Hällän avaamisesta.

Kinolehti 3/1954.

Tampereen elokuvateatterit SEOL:in yrittäjäkalenterin 1990 mukaan.

Valokuvat on otettu 7.3.2014.