Elokuvateattereita: Kamppi

Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kamppi. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 19. helmikuuta 2017

Grand Electra / Arena - entinen elokuvateatteri

Grand Electra avattiin Helsingin Kamppiin, vanhan kirkkopuiston kulmaan Antinkatu 9:ään (nyk. Lönnrotinkatu 9) 7.8.1910. arkkitehti Albert Nybergin suunnittelemaan myöhäisjugendia edustavaan vastavalmistuneeseen rakennukseen.

Rakennus tunnettiin apteekistaan ja sitä kutsuttiinkin Kotka-apteekin taloksi.

Teatterin nimi vaihtui Arenaksi 8.11.1911. Hufvudstadsbladet‎issa kerrotiin 3.12.1911 "uudesta" elokuvateatterista osoitteessa Antinkatu 3, mutta katunumero lienee painovirhe. Kaikki muut lähteet kertovat, että Grand Electra vain vaihtoi nimeä ja mahdollisesti omistajaa, mutta pysyi samassa osoitteessa.

Elokuvateatteri lopetettiin 1912.

Käsiohjelman kansi. Yrjö Hirn: Kuva elävät.

Hufvudstadsbladet‎ 7.8.1910.

Hufvudstadsbladet‎ 6.12.1910.

Hufvudstadsbladet‎ 3.12.1911. Osoitteessa on ilmeisesti painovirhe.

Lönnrotinkatu 9, "Kotka-apteekin talo". Erik Sundström 1928, Helsingin kaupunginmuseo.

Valokuvat on otettu 17.2.2017

Lönnrotinkadun puoli.

Annankadun puoli.

lauantai 13. elokuuta 2016

Revontuli, Bio Rex, Bio-Erik, Erik – entinen elokuvateatteri

Helsingin Kampissa Eerikinkadun ja Annankadun risteyksessä sijaitseva rakennus on yksi Helsingin vanhimpia rakennuksia. Rakennuksen ensimmäinen versio valmistui 1800-luvun alkupuolella ja sen piirustukset hyväksyi Helsingin empirekeskustan arkkitehti C. L. Engel. Rakennusta on laajennettu vuosien varrella vähän joka suuntaan.

Elokuvateatterikalenterista 1949 on Erik-teatteri viivattu yli lyijykynällä merkiksi lopettamisesta.
Teatterin omistajina kalenterissa oli M. Reponen ja E. Söderström.

Rakennukseen avattiin elokuussa 1917 elokuvateatteri Revontuli. Kansallisen audiovisuaalisen intituutin tietojen mukaan Revontulesta tuli myöhemmin Bio Rex ja Bio-Erik. Kun teatteri suljettiin 1949 se nimi oli supistunut pelkäksi Erikiksi.

Valokuvat on otettu huhtikuussa 2016.

tiistai 31. toukokuuta 2016

Tähti-biografi – entinen elokuvateatteri

Koiton talo rakennettiin Helsingin Kamppiin 1907. Varat jugend-rakennuksen rakentamiseen keräsi ja rakennuksen rakennutti Raittiusyhdistys Koitto. Alun perin porvarillisen raittiusliikkeen sisällä syntynyt yhdistys siirtyi vähitellen osaksi vasemmistolaista työväenliikettä.

Koiton talon juhlasalia käytettiin alusta alkaen kaikenlaisiin juhlatilaisuuksiin ja se oli alusta lähtien myös teatterikäytössä. 1907 yhdistyksen sisällä aloitti toimintansa Koiton Näyttämö, joka on Helsingin kaupunginteatterin edeltäjä.

Juhlasalia käytettiin myös elokuvien esittämiseen. Vuonna 1909 avattiin juhlasalissa Tähti-biografi, joka Kansallisen audiovisuaalisen instituutin tietojen mukaan toimi aikavälillä 14.8.1909–23.10.1912.

Teatteri korosti mainonnassa koko ajan suurta kokoaan. 14.8.1909 mainoksessa luki, että teatteri on ”Helsingin uusin ja suurin Elävien kuvien teatteri”. Samassa mainoksessa kerrottiin, että näytäntöjä

annetaan ulkomaiseen malliin Lasten- ja Perhenäytäntöinä arkipäivinä k:lo 5 i.-p. sekä sunnuntaisin k:lo 2 ja 4 i.-p., jolloin lapset ovat niin halvalla maksulla kuin 25 p. 2 tun. aikana ottamaan osaa opettavaiseen ja huvittavaan ohjelmaan.

Marraskuussa 1909 elokuvateatteri mainosti, että teatterissa on ”18-miehinen torvisoittokunta ja vuoroin 12-miehinen kielisoittokunta.” On siinä meteliä riittänyt! Samassa mainoksessa kerrottiin lisäksi, että uutuutena teatterissa on ”odotushuone ja seurusteluhuone 500 hengelle.”

Historiansa aikana Koiton juhlasalin on ollut monessa mukana. Se on ollut teatterin lisäksi muun muassa yökerho, musiikkiteatteri, agitaatiokeskus ja painisali.

Nykyisin Koiton talo on osa Forum-kauppakeskusta ja sen omistaa suomenruotsalainen Svenska kulturfonden -säätiö. Perinteikäs juhlasali on nykyisin tapahtumatila Teatteri Forum. Kuvia salista löytyy Teatteri Forumin nettisivuilta.

– Elokuvateattereita-blogi jää kesätauolle. Blogi palaa linjoille uusin blogauksin 1. elokuuta.

HS 14.8.1909. Kansalliskirjaston digitoidut
aineistot.

HS 16.11.1909. Kansalliskirjaston digitoidut aineistot.

HS 4.2.1910. Kansalliskirjaston digitoidut
aineistot.

HS 24.12.1910. Kansalliskirjaston digitoidut aineistot.

Valokuvat on otettu huhtikuussa 2016.

Koiton salin sisäänkäynti.

tiistai 12. huhtikuuta 2016

Capitol, Forum – entinen elokuvateatteri

Perunajono Helsingin Anniskelu Osakeyhtiön edessä 1918. Tämän rakennuksen tontin sisäosaan Capitol rakennettiin 8 vuotta myöhemmin. Ivan Timiriasew, Helsingin kaupunginmuseo.

Elokuvateatteri Capitol rakennettiin Helsinkiin osoitteessa Läntinen Heikinkatu 20 (nyk. Mannerheimintie) sijainneen tontin sisäosaan. Ylioppilastaloa vastapäätä rakennettu teatteri oli syntyessään Suomen suurin elokuvateatteri. Siellä oli 938 paikkaa, joista noin kolmasosa lehtereillä.

Teatterin suunnitteli arkkitehti W. G. Palmqvist ja sisätilat suunnitteli arkkitehti Hilding Ekelund. Ajan merkittävät taiteilijat tekivät teatterin koristelun: salin katon sekkomaalaukset teki taiteilija Toivo Vikstedt ja reliefimedaljongit Gunnar Finne, Göran Hongell sekä Gunnar Forsström.

Teatterin avajaiselokuvana 26.10.1926 oli Teuvo Puron ohjaama Meren kasvojen edessä. Capitolissa esitettiin Suomessa ensimmäisenä äänielokuva 19.9.1929. Elokuva oli Sonny Boy (The Singin Fool).

Jatkosodan jälkeen elokuvateatteri siirtyi neuvostoliittolaiseen omistukseen (Kosmos-Filmi Oy) ja se toimi neuvostoelokuvan näyttämönä Suomessa. Teatteri entistettiin vuosina 1982–1985 ja samalla Capitolin kylkeen rakennettiin kuusi uutta elokuvasalia. Kinoston ja sittemmin Finnkinon omistamalle monisaliteatterille annettiin nimeksi Forum. Vanhan Capitolin sali oli teatterin suurin, Forum 1.

Forum oli ensimmäinen elokuvateatteri Suomessa, jossa oli yli neljä salia.

Teatterin toiminta päättyi kesäkuussa 2006. Vanha Capitol-osa on osin suojeltu. Salissa toimii tapahtumakeskus Apollo Live Club.