Kuvalinna

Itäsuomalainen perheyritys Savon Kinot Oy avasi Savonlinnan Kisalinnaan elokuvateatteri Kuvalinnan maaliskuussa 2019.

Kisalinna valmistui 1954 työväentaloksi ja sen suunnitteli kaupunginarkkitehti Kauko A. Tuominen. Rakennus edustaa arkkitehtuuriltaan 1950-luvulla tyypillistä jälkifunktionalismia.

Kuvalinna ei ole rakennuksen ensimmäinen elokuvateatteri. Rakennuksessa toimi Kisalinna-niminen työväenyhdistyksen elokuvateatteri marraskuusta 1957 1.1.1970 asti.

Elokuvamiehen kalenteri 1958. Kisalinnan hoitajana mainitaan Teuvo Backman,
kansanedustaja ja ministeri Jouni Backmanin isä.

Tero Tuomiston Savonlinnan työväentalojen historiassa (Talojen taipaleelta, 1993) kerrotaan Kisalinnan elokuvateatteritoiminnasta seuraavaa:

Työväenyhdistysten Keskusliitto tarjosi ruotsalaisen esikuvansa mukaisesti kaikille jäsenilleen elokuvatoimintaa. Siitä oli tulla Kisalinnan kohtalo jo noin kuukauden toiminnan jälkeen. 

Joulukuussa 1955 syttyivät nimittäin tuntemattomasta syystä esirippu, eräät elokuvakankaat ja ikkunaverhot tuleen. Palokunta sammutti tulen kuitenkin ripeästi ja uhkatilanteesta selvittiin säikähdyksellä sekä 350 000 markan suuruisilla vahingoilla, jotka vakuutusyhtiö Kansa kuitenkin korvasi. 

Tiistaisin ja keskiviikkoisin esitettiin kokoillan elokuvia, perjantaisin ja sunnuntaisin olivat vuorossa ajankohtaiset lyhytfilmit ja piirretyt nonstopit.

Joskus oli sunnuntaisin vielä perhenäytöksiä. Kannattavuus oli alusta alkaen heikko, vaikka koko kaupungissa ei ollut kuin kolme [sic!] muuta elokuvateatteria.

Vuoden 1957 alussa luovuttiin kokoillan elokuvista. Sen jälkeen jatkettiin vielä nonstop-esityksiä, mutta niistäkin luovuttiin pian. Elokuvakalusto myytiin pois 1970-luvun alussa.

Kisalinna oli pitkään Savonlinnan Teatterin näyttämö. Kun Kaupunginteatteri sai uudet tilat ja Kisalinnan sali jäi vaille vakituista käyttäjää.

Savon Kinot teki alkuvuonna 2019 Kisalinnaan laajan pinta- ja tekniikkaremontin ja hankki teatterisaliin uudet penkit ja valkokankaan. Itäsuomalainen perheyritys vastaa myös tien toisella puolella olevan elokuvateatteri Killan toiminnasta. Kuvalinnan sisustussuunnittelun toteutti aikaisemminkin elokuvateatterihankkeissa mukana ollut Partanen & Lamusuo Oy ja pääurakoitsijana remontissa oli savonlinnalainen Tmi Juha Moilanen.

Paikkoja uudessa elokuvateatterissa on 196.

Valokuvat on otettu 28. helmikuuta ja 1. maaliskuuta 2019.

Kino

Mäntyharjulla on esitetty 1920-luvun lopulta asti elokuvia työväentalon tiloissa. Kesällä 2010 Kino muutti uusiin tiloihin Mäntyharjun lukion kulttuurisaliin ja samalla teatterin esitystekniikka digitoitiin.

Kinoon asennettiin ensimmäisten suomalaisten elokuvateattereiden joukossa Dolbyn kahdeksankanavainen 7.1-äänijärjestelmä.

Teatterin penkit vaihdettiin 2017 ja 2019 teatterin valkokangas uusittiin. Samalla 209-paikkainen teatteri sai parikymmentä suomalaisen Flexound-yrityksen kehittämää Flexound Augmented Audio -äänijärjestelmän istuinta – ensimmäisenä maailmassa.

Mäntyharjun Kino tunnetaan Ilokuvafestivaalin pääpaikkana.

Valokuvat on otettu 15. helmikuuta 2019.

Kino Regina

Kino Regina on Kansallisen audiovisuaalisen instituutin uusi arkistoelokuvateatteri Oodi-kirjastorakennuksessa Helsingissä. Teatteri avattiin tammikuussa 2019.

Yksisalinen elokuvateatteri korvasi Orionin arkistoteatterina. Orionin toimintaa elokuvateatterina tulee jatkamaan Elke ry.

Kino Reginassa voidaan esittää elokuvia kaikilta kaupallisessa esitystoiminnassa käytössä olleilta filmiformaateilta (16mm, 35mm ja 70mm) sekä digitaalisesti. Teatterissa on mahdollisuus Dolby Atmos  -äänentoistoon.

Näytöksiä järjestetään kuutena päivänä viikossa, tiistaista sunnuntaihin, keskimäärin kolme näytöstä päivässä (2019).

Elokuvateatterissa on 250 istuinpaikkaa ja 2 pyörätuolipaikkaa.  Lisäksi koko ensimmäinen rivi on suunniteltu myös pyörätuolikäyttöä varten.

KAVIn esitystoiminnan perustana ovat oman elokuva-arkiston kokoelmat lisäksi myös kansainvälinen yhteistyö kollega-arkistojen ja elokuvalevitystoimistojen kanssa.

KAVIlla on käytössä myös Sörnäisten rantatien Kino Tulio, jossa ei järjestetetä säännöllisesti julkisia elokuvaesityksiä.

Valokuvat on otettu Kino Reginan avajaispäivänä 12.1.2019.

Arena (Roxy, Tuulensuu) – entinen elokuvateatteri

Arenan konehuone 1930. Jäger-äänielokuvaprojektorit. Kuva: Olof Sundström. Helsingin kaupunginmuseo.

Helsingin Sanomat 6.1.1929.

Lars Sonckin suunnittelema punatiilinen Arenan talo valmistui Hakaniemeen torin ja kauppahallin viereen kahdessa vaiheessa vuosina 1924 ja 1929. Elokuvateatteri tuli jälkimmäisessä vaiheessa, 6.1.1929. Teatteri sai nimensä talon mukaan, Arena. Elokuvateatterin ensimmäinen omistaja oli Gustaf Molin.

Arenan talon ensimmäinen vaihe 1923. Kuva: Eric Sundström, Helsingin kaupunginmuseo.

Arena nimi vaihtui omistajamuutoksen (Sven E. Svensson) myötä 1934 Roxyksi.

Helsingin Sanomat 19.5.1965.

Helsingin Sanomat 17.9.1939.

Syyskuussa 1939 teatterista tuli Kinoston ensimmäinen elokuvateatteri Helsingissä ja teatteri nimettiin Tuulensuuksi. Kinosto avasi kymmenen vuotta aikaisemmin saman nimisen teatteri Tampereelle. Tuulensuusta tuli uudestaan Arena 1979.

Arena/Roxy/Tuulensuu oli Kallion ainoa varsinainen ensi-iltaelokuvateatteri.

Kinolehti 5/1979 kertoi Tuulensuun muuttumisesta Arenaksi.

Helsingin Sanomat 18.1.1980.

Teatteriin rakennettiin toinen sali 1980. Elokuvanäytökset kaksisalisessa Arenassa päättyivät 6.5.1993. Teatteri oli tuolloin 1986 perustetun Finnkinon elokuvateattereita.

Nykyisin teatteritila on Helsingin kaupunginteatterin Arena-näyttämö.

1950. Kuva: Eino Heinonen / Helsingin kaupunginmuseo.

1970. Kuva: Eeva Rista / Helsingin kaupunginmuseo.

1970. Kuva: Eeva Rista / Helsingin kaupunginmuseo.

1970. Kuva: Eeva Rista / Helsingin kaupunginmuseo.

1970. Kuva: Eeva Rista / Helsingin kaupunginmuseo.

Valokuvat on otettu ja video kuvattu marraskuussa 2018.