Rigoletto – entinen elokuvateatteri

Kolmisalinen Rigoletto avattiin Helsingin Punavuoren Ratakadulle 1977. Rigoleton avasi Freddy Kamras, legendaarinen elokuvateatteriomistaja ja elokuvalevittäjä.

Alvar Aallon suunnittelemaan ns.  Insinööritaloon rakennettu elokuvateatteri kuului ensimmäisiin monisaliteattereihin Suomessa. Teatteri avattiin yksisalisena ja 1979 siihen rakennettiin toinen sali. Helsingin ensimmäinen kolmesalinen teatteri siitä tuli 1981. Teatteri oli kaksisalisten Maximin ja Alfaromeon (nyk. Teatteri Union) jälkeen, joista tuli kaksisalisia 1974, vasta kolmas useamman salin elokuvateatteri Helsingissä.

Jossain vuoden 1982–1983 vaihella Rigoletossa käväisi neljäskin sali, mutta kolmeen saliin palattiin nopeasti takaisin. Teatterin toiminta päättyi 1987.

Nykyisin Rigoleton tiloissa toimii yökerho.

Valokuvat on otettu huhtikuussa 2016.

Luxor, Se – entinen elokuvateatteri

Kinolehti 12/1938.

Helsingissä, Iso Roobertinkatu 24:ssä sijainnut Luxor avattiin marraskuussa 1938 huoneistoon, joka oli babtistiseurakunnan entinen sali. Rakennus valmistui 1927 ja sali, josta elokuvateatteri tehtiin, oli toisessa kerroksessa. Teatterin omistajana oli rouva Mary Boege-Meierdierks, joka omisti ennestään helsinkilisen Meranon.

Teatterin nimeksi vaihdettiin viimeisiksi vuoksiksi (1960–1961) Se. 265-paikkaisen teatterin toiminta päättyi 18.7.1961. Elokuvateatterisali on palautettiin alkuperäiseen käyttöön kirkkosaliksi ja se on ollut vuodesta 1961 helluntailaisen Helsingin lähetysseurankunnan käytössä.

Elokuvamiehen kalenteri 1991.

Valokuvat on otettu huhtikuussa 1916.

Tivoli – entinen elokuvateatteri

Helsinkiläinen Tivoli toimi Iso Roobertinkadun ja Yrjönkadun kulmassa lähes 40 vuotta. Teatteri avattiin Maailman kuvat (Världens Bilder) -nimisenä 10.02.1909, edelleen olemassa olevaan 1907 valmistuneeseen rakennukseen. Tivoli-nimi teatterille annettiin 1915.

Teatterin avaamista ennakoi Helsingin Sanomissa 6.2.1909 Kauppa- ja elinkeino -osastolta löytyvä tieto, että "Maistraatille ovat arkkitehti Vietti Brynolf ja neiti Helena Sirkiä ilmoittaneet harjoittavansa biografiteatteriliikettä toiminimellä 'Maailman kuvat'."

Helsingin Sanomat 6.2.1909. Kansalliskirjaston digitoidut aineistot.

Wikipedia tietojen mukaan arkkitehti Vietti Brynolf Nykänen vietti, sanoisinko, monipuolisen kansallissosialistissävytteisen elämän. Helena Sirkiän myöhemmistä vaiheista en löytänyt tietoa.

Hufvudstadsbladet 10.2.1909. Kansalliskirjaston digitoidut aineistot.

Helsingin Sanomat 4.2.1910. Kansalliskirjaston digitoidut aineistot.

Työmies 23.3.1910. Kansalliskirjaston digitoidut aineistot.

Elokuvateatteri Tivoliin liittyy valtava sodanaikainen tragedia. Jatkosodan eniten ihmisuhreja aiheuttanut pommitus koettiin Tivolin vieressä 8. marraskuuta 1942.

Tivoli ja elokuvateatteri Gloria Pienellä Roobertinkadulla olivat täynnä, kun ilmavalvonta antoi hälytyksen lähestyvästä lentokoneesta. Teatterit tyhjennettiin ja katsojat lähtivät Erottajan väestösuojaa kohti. Kerrotaan, että Tivoliin jonotti iso joukko koululaisia katsomaan Kolme väärää muskettisoturia -elokuvaa. Ilmapuolustuksesta huolimatta lentokone onnistui pudottamaan kaksi 250 kilon miinapommia, joista toinen osui suoraan Yrjönkadun ja Roobertinkatujen risteykseen raitiovaunukiskojen väliin keskelle väkijoukkkoa.

8.11.1942, Iso Roobertinkatu 1. SA-Kuva.

8.11.1942, Iso Roobertinkatu 1. SA-Kuva.

8.11.1942, Iso Roobertinkatu 1. SA-Kuva.

8.11.1942, näkymä Roobertikatujen ja Yrjönkadun risteykseen. Huomaa Glorian mainoskyltti katolla
keskellä kuvaa. SA-Kuva.

8.11.1942, Iso Roobertinkatu 1. SA-Kuva.

Sotasensuurin vuoksi tapahtumista ei uutisoitu laajasti. Pommituksen seuraukset alkoivat selvitä yleisölle vasta kun lehtiin alkoi ilmestyä kuolinilmoituksia, joissa kuolinpäivä oli kaikissa sama. Peräti 45 ihmistä sai surmansa, haavoittuneita oli 120. Suurin osa uhreista oli koululaisia, jotka olivat Tivolin vakiasiakkaita.

Tivoli suljettiin 5.2.1950.

Elokuvamiehen kalenterissa 1949 Tivolin omistajaksi oli merkitty
"Rva I. Honkanen".

Huhtikuu 2016.

Huhtikuu 2016.

Huhtikuu 2016.

Toukokuu 2016.

Toukokuu 2016.

Trekanten, Kolmikulma – entinen elokuvateatteri

10. syyskuuta 1905 avattiin osoittessa Yrjönkatu 14 elokuvateatteri Trekanten. Teatteri eli alle puoli vuotta ja KAVI:n tietojen mukaan elokuvateatteri esiintyi lyhyen historiansa aikana nimillä Kinematografi teatteri Kolmikulma – Trekanten, Kinomatografi Teatteri Trekanten ja Kolmikulman Kinomatografi.

Teatterin nimi tuli viereisestä Kolmikulma-puistosta, joka tunnetaan myös Diana-puistona.

Hufvudstadsbladet 10.9.1905.
Kansalliskirjaston digitoidut aineistot.

Helsingin Sanomat 10.9.1905. Kansalliskirjaston digitoidut aineistot.

1907. Signe Brander / Helsingin kaupunginmuseo. Rakennusta on myöhemmin korotettu.

Valokuvat on otettu toukokuussa 2016.

Atlas, Alice, Royal – entinen elokuvateatteri

Elokuvateatteri Atlas avattiin jossain vaiheessa 1920-lukua Helsingin Punavuoreen, Fredrikinkadun ja Punavuorenkadun risteykseen Fredrikintorin laitaan (Fredrikinkatu 18 / Iso Roobertinkatu 34).

Teatterin nimi säilyi Atlaksena aina vuoteen 1951, jolloin siitä tuli Alice. Elokuvateatteri Alice suljettiin 17.3.1965. Freddy Kamras avasi uudelleen elokuvateatterin 1981 Royal-nimellä. Teatteri oli ollut lähes kaksikymmentä vuotta biljardisalina.

Royalin taival elokuvateattereiden joukossa oli lyhyt. Teatteri suljettiin jo alle kahden vuoden päästä 1982, kun kotivideo alkoi listimään elokuvateattereita ihan tosissaan. Nykyisin tiloissa toimii Teatteri Takomo.

1937. Atlaksen kyltti näkyy keskellä kuvaa vesipostin takana. Helsingin kaupunginmuseo.

1950-luvun puolivälissä. Atlas-kyltti erottuu vaivoin puun takaa. Constantin Grünberg, Helsingin kaupunginmuseo.

1973. Ex-elokuvateatterin kyltissä lukee “Biljardisali”. L. Ollila, Helsingin kaupunginmuseo.

1975, teatterisali biljardisalina. Kari Hakli, Helsingin kaupunginmuseo.

Royal toimi alle kaksi vuotta, ehti se silti tietoineen vuoden 1982 Elokuvateatterikalenteriin. Teatterissa oli 208
paikkaa ja sitä operoi Kamraksen Oy Casino Cinema Center.

1995 tilassa toimi Teatteri Pieni Suomi. Ilari Järvinen, Helsingin kaupunginmuseo.

29.1.2013. 

29.1.2013.

3.4.2016.

3.4.2016.

3.4.2016.

3.4.2016.

3.4.2016.

3.4.2016.

3.4.2016.

3.4.2016.

3.4.2016.

Lasten Cinema (Lyyra, Edison, Diana) – entinen elokuvateatteri

1909 valmistunut Yrjönkatu 8-10 kuvattuna joskus vuosina 1914–1919. Kuva: Eric Sundström. Helsingin kaupunginmuseo.

Aika moni internetissä möyrivä Helsingin elokuvateattereita muisteleva saattaa saada galvaanisen ihoreaktion siitä, että kutsun Yrjönkadun Dianana tunnettua teatteria Lasten Cinemaksi. Teatterilla on kuitenkin ollut historiansa aikana niin monta nimeä, että loogisinta on kutsua teatteria viimeisellä nimellään.

Teatterin avasi 1910 Lyyra-nimisenä Hjalmar V. Pohjanheimo (1867–1936). Teatteri kantoi pisimpään nimeä Edison (1915–1975). Legendaariseksi muodostunut art house -teatteri Diana toimi salissa vain vaatimattomat 30 vuotta (1975–2005).

Uusi Suometar 25.9.1910. Kansalliskirjaston digitoidut aineistot.

Helsingin Sanomat 25.11.2010. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot.

Pohjanheimo oli keskeinen suomalaisen elokuva-alan tekijä 1910- ja 1920-luvuilla. Sahamestarina rikastunut Pohjanheimo innostui elokuva-alasta 1910-luvulla ja tuotti kaikkiaan 17 elokuvaa ja hänellä oli useita elokuvateattereita ympäri Suomea.

Kinolehti 4/1975. (klikkaa kuva suuremmaksi)

Kinolehti 6/1975. (klikkaa kuva suuremmaksi)

1975. Lars-Åke Olin, Helsingin kaupunginmuseo.

Yhtä lailla merkittävä hahmo, ellei merkittävämpikin suomalaiselle elokuvakulttuurille, on Dianan perustanut Aito Mäkinen (s. 1927). Mäkinen oli tärkeä laatuelokuvan maahantuoja ja esittäjä, hän oli mukana mm. Turussa ja Helsingissäkin esimerkiksi Nordiassa. Tämän lisäksi Mäkinen tuotti, käsikirjoitti ja ohjasi elokuvia.

Mäkinen oli keskeinen toimija elokuva-arkiston perustamisessa. Hän toimi arkiston toiminnanjohtajana 1958–1966.

Diana-teatterin valomainos on edelleen Yrjönkadulla, toisessa kohtaa (16), tosin. (kuva: 23.4.2013)

Mäkisen Dianan toiminta päättyi 2005. Teatterista tuli Lasten Cinema. Konsepti oli uusi: esitetään ainoastaan lastenelokuvia sekä ns. koko perheen elokuvia. Teatteri sisustettiin uusiksi, koristeltiin värikkääksi, salin etuosasta otettiin penkkejä pois ja sinne laitettiin isoja tyynyjä. Valitettavasti konsepti ei kantanut ja teatteri lopetti 2011 lopussa.

Marraskuu 2007.

Marraskuu 2007.

Marraskuu 2007.

Teatteritila on nykyisin (2015) valokuvagalleria Hippolyten käytössä.

26.2.2013.

26.1.2013.

23.4.2013.

21.8.2014.

21.8.2014.