Helsingin keskustassa Heikinkatu 10:ssä sijainnutta (vuoden 1942 jälkeen
Mannerheimintie 6)
Bio-Bioa ei sovi sekoittaa
Uudessa ylioppilastalossa myöhemmin avattuun
Bio-Bioon (vuoteen 1942 Heikinkatu 9, myöh.
Mannerheimintie 5).
Heikinkatu 10
Bio-Bio toimi vuosina
1920–1929. Talo, jossa teatteri sijaitsi, valmistui jo 1870 ja sen arkkitehtinä oli
Frans Anatolius Sjöström.
Uuden ylioppilastalon elokuvateatteri avattiin
Bio Civis -nimisenä
1919 ja se muuttui
Bio-Bioksi vasta
1929, eli samana vuonna kun Heikinkadun toisella puolella ollut
Bio-Bio sulki ovensa.
Samassa rakennuksessa toimi 50 vuotta myöhemmin yksi Suomen ensimmäisistä monisaliteattereista,
Studio 123 (
1979–1999).
Teatterin perusti
Cine Studio Oy. Avautuessaan 1979 teatterin ykkössalissa oli 183 paikkaa, kakkossalissa 87 paikkaa ja kolmossalissa 197 paikkaa.
Monisaliteatterit olivat vielä 80-luvun taitteessa suhteellisen tuore ilmiö. Helsingin ensimmäiset monisaliset teatterit avattiin 1974, jolloin Siltavuorenrannan
Alfaromeosta (myöhemmin
New York) ja Kluuvikadun
Maximista remontoitiin kaksisalisia. Vuonna 1982 Helsingissä oli jo kuusi kaksisalista teatteria (
Alfaromeo,
Arena,
Bristol,
Charlie [sittemmin
Andorra],
Kosmos,
Maxim), kaksi kolmisalista (
Nordia, Studio 123).
Rigoletossa käväisi neljäs sali, mutta kolmeen palattiin takaisin.
Monisaliteatterit aiheuttivat elokuva-alalla hämmennystä ja tuolloin tehtyjä pieniä saleja kutsuttiin pejoratiivisesti muun muassa "liivintaskuteattereiksi".
 |
Kinolehdessä 1/1981 pohdittiin "liivintaskuteattereiden" hyötyjä ja uhkia.
Huom. kuvan saa suuremmaksi klikkaamalla. |
Studion perustanutta
Jukka Kytöniemeä pidettiin sen verran erikoislaatuisena elokuvateatteriyrittäjänä, että
Kinolehti teki hänestä 1982 aukeaman kokoisen artikkelin. Tuolloinen Filmikamarin toimitusjohtaja
Leo Nordberg kirjoitti, että
Kytöniemi on outo lintu elokuvayrittäjien joukossa. Hän ei ollut perinyt yritystään vanhemmiltaan, hänellä ei ollut mainittavaa kokemusta alalta, mutta sen sijaan uusia kummallisia ideoita, hän teki kaiken juuri niin kuin veteraanien mielestä ei olisi pitänyt tehdä, hän oli likipitäen joka suhteessa erilainen kuin muut.
Studio 123:ssa oli muutamia nykypäivänä tavanomaisia uutuuksia. Pääsyliput olivat paikkanumeroituja, aulatiloissa näytettiin tulevien elokuvien trailereita videolta, mikä oli ennenkuulumatonta videot vs. elokuvateatteri -vastakkainasettelun vuoksi.
Jutun ilmestyessä Kytöniemen yritykset hallinnoivat Helsingin
Studion lisäksi Porvoon
Studio123:a, paria teatteria Kemissä ja Helsingissä
Orionia ja
Rigolettoa. Yrityksellä oli myös omaa elokuvien maahantuontia.
Studion toiminta päättyi 1999. Tuolloin teatteri oli jo
Finnkinon teattereita.
 |
| Kinolehti 3/1982. Huom. Kuvan saa suurennettua klikkaamalla sitä. |
Elokuvateatteritoiminnan lisäksi Sjöströmin suunnittelemassa talossa on sijainnut myös muuta kulttuuritoimintaa. Rakennuksessa on ollut niin taidesalonki, ravintola kuin tanssikoulukin. Myös sanomalehti
Uuden Suomen toimitus on majaillut samaisen katon alla.
 |
| 3.9.2014. |
 |
| 3.9.2014. |
 |
| 3.9.2014. |
****
Päivitys 19.4.2016: Lisätty kuva Kinolehdestä 6/1979.
 |
Kinolehti 6/1979: vasen kuva on Studion salista 1. Keskimmäinen kuva on teatterin aulatiloista.
Klikkaa kuva suuremmaksi. |
****
Päivitys 10.12.2016: Lisätty pari kuvaa joulukuulta 2016.
 |
| Joulukuu 2016. |
 |
| Studion sisäänkäynti oli rakennuksen oikeassa laidassa. |
.jpeg)
