Tietoja minusta

Keski-ikäinen monomaanikko.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Tampere. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Tampere. Näytä kaikki tekstit

torstai 9. huhtikuuta 2015

Olympia – entinen elokuvateatteri

Tämä on Elokuvateattereita-blogin 400. blogaus. Yllättävän iso määrä nykyisiä ja entisiä elokuvateattereita on tullut kuvattua. Silti blogattavaa vielä riittää....

Tamperelainen Olympia avattiin Satakunnankadulle (nro 10), 1908 valmistuneeseen Ulkotyöväenyhdistyksen taloon 30. päivä joulukuuta 1917.

Outi Heiskanen kertoo kirjassaan Elohuvia (2009), että Ulkotyöväentalolla oli ollut teatteritoimintaa aikaisemminkin: vuodesta 1913 Tampereen Työkansan Elävien Kuvien Näyttämö ja parin vuoden ajan, ennen Olympiaksi ristimistä, teatteri toimi nimellä Siimes.

Heiskasen mukaan teatterin perustivat vuonna työväenyhdistyksen talon ostaneet virolaisveljekset Jaan ja John Taug.

Pentti Keskinen mustelee kirjassaan Tamperelainen nonstoppi – vuosikymmenten vilinää tasavallan Tampereella (2002) sotien jälkeistä Olympiaa:

Satakunnankatu kympissä, alun perin ulkotyöväenyhdistyksen talossa, jonka ”vaudevillesalissa” sittemmin oli monen TV2:n kansaniltaman tapahtumapaikka, toimi pitkään elokuvateatteri Olympia. Se oli mielestäni astetta tasokkaampi paikka kuin Kinema, mutta ensi-iltateatteri ei sekään ollut. Ala-aulasta ostettiin lippu ja kiivettiin permannolle toiseen kerrokseen. Parvekkeelle piti kavuta vielä kerros lisää. Näytöksen päätyttyä poistuttiin hurjalta tuntuvia portaita, jotka roikkuivat rakennuksen pihanpuoleisella ulkoseinällä. [--] Olympian sali ei ollut suurensuuri mutta yhdessä parvekkeen kanssa kohtuullisen tilava, 368 paikkaa. Se on jäänyt mieleeni entisajan hienona teatterina, jonka rappeutuminen oli jo jonkin aikaa ollut meneillään. Seinillä oli pilastereita ja varsinkin valkokankaan yläpuolelta tummunutta jugend-koristelua. Myös kakkuvormun muotoiset valaisimet olivat jugend-ajan jäämistöä.
Viimeisinä vuosina Olympia oli kaksisalinen. Elokuvateatterikalenterien perusteella toinen sali on otettu käyttöön 1982. 291-paikkainen vanha sali oli Adams Filmin nimissä ja uusi, 82-paikkainen sali oli kalenterissa Tampereen Picnic Centerin nimissä.

Elokuvateatterikalenteri 1986.

Olympia lopetti elokuvateatterina vappuna 1986. Olympian sali on nykyisin muokattu hotellin kokous- ja juhlatilaksi.

Valokuvat on otettu 7.2.2015





tiistai 24. maaliskuuta 2015

Kino-Palatsi – entinen elokuvateatteri


1920-luvun lopulla arkkitehti Bertel Strömmer suunnitteli tuolloisen Tampereen suurimman asuinkerrostalon, Kiinteistöyhtiö Tuulensuun Hämeenkadun varrelle.

Rakennukseen tuli myös elokuvateatteri, joka aloitti toimintansa Tuulensuu-nimisenä elokuussa 1929. Teatterin omisti Kinosto, joka käytti Tuulensuu-nimeä myöhemmin myös Helsingin Hakaniemen teatterissaan.

Vuonna 1939 teatteri siirtyi Suomi-Filmille ja teatterin nimeksi tuli Kino-Palatsi.

Kino-Palatsi oli koko 80-luvun Tampereen elokuvajuhlien päänäyttämönä. Finnkino lopetti elokuvateatteritoiminnan teatterissa vuonna 1991. Teatteri päätyi Palatsiseurakunnan käyttöön 1995. Valtavan restauroinnin jälkeen, lokakuussa 2008 teatteri tuli jälleen taiteen ja viihteen käyttöön: Kino-Palatsissa aloitti Musiikkiteatteri Palatsi, joka toimi tiloissa joulukuuhun 2014 saakka.

Helmikuussa 2015 teatteriin tuli uusi teatterivuokralainen, Teatteri State.

Valokuvat on otettu maaliskuussa 2014, kun teatterissa vielä toimi musiikkiteatteri.







keskiviikko 14. toukokuuta 2014

Adams (Tampere) – entinen elokuvateatteri

Elokuvateatteri Adams toimi ns. Varmantalossa (Hämeenkatu 9) Tampereella vuodet 1937–1999.

Adams Filmi oli yksi niistä kymmenistä yhtiöistä, joista nykyinen Finnkino perustettiin 1986. Adams oli Finnkinon teatteri sulkemiseensa saakka.

Valokuvat ovat maaliskuulta 2014





sunnuntai 11. toukokuuta 2014

Arthouse Cinema Niagara

Tampereen Niagara – tai kuten nimi tamperelaisella puheenparrella kuuluu: Arthouse Cinema Niagara – avattiin Tammerkosken putousten äärelle Kehräsaareen 1992. Koski = Niagara. Get it?

Teatterin tila kuului alun perin H. Liljeroosin kehruu- ja värjäystehtaaseen. 1980-luvun puolessavälissä tekstiilituotanto lopetettiin ja tehdastilat saneerattiin toimisto- ja liikekäyttöön. Teatterin tilassa oli toiminut kuntosali. Samasta rakennuksesta löytyi myös toimistotilat elokuvakeskuksen toimistolle.

Teatteria ylläpitävän Pirkanmaan elokuvakeskus ensimmäinen oma teatteri oli 40-luvulla avattu Pirkka (Pirkankatu 18), jossa keskus näytti elokuvia vuodet 1985–1991.

Niagara on tunnettu art house -profiilistaan sekä häpeämättömän laajasta ohjelmistosta. Yksisalinen teatteri esittää vuodessa useampia nimikkeitä kuin moni parisalinen. Teatterissa on yleensä viisi normaalinäytöstä arkisin ja tämän päälle vielä erilaisia erityissarjoja muun muassa lapsille ja koululaisille.

Teatteri on Europa Cinemas -verkoston jäsen.

Joulukuu 2007.

Joulukuu 2007.

Toukokuu 2013.

Toukokuu 2013.

Toukokuu 2013.

Toukokuu 2013.

Toukokuu 2013.

Toukokuu 2013.

Toukokuu 2013.

Toukokuu 2013.

Toukokuu 2013.

Maaliskuu 2014.

Maaliskuu 2014.

Maaliskuu 2014.

Maaliskuu 2014.

Maaliskuu 2014.

Maaliskuu 2014.

Maaliskuu 2014.
********
Päivitys 29.12.2015: Lisätty Niagaraa esittelevä Pääossa elokuva -video.


*****
Päivitys 12.3.2016: Lisätty kuva, joka on otettu 10.3.2016. Kuvassa näkyy uusi mainoskyltti.


perjantai 11. huhtikuuta 2014

Häme – entinen elokuvateatteri

Outi Heiskanen kertoo kirjassaan Elohuvia – elokuvateattereiden kotimainen kulta-aika (2009), että elokuvateatterin Hämeen perustivat 1928
vain kuukautta aikemmin tulipalossa tuhoutuneen elokuvateatteri Imatran puuhamiehet Arttu Määttä ja Emil Mäkinen yhdessä kolmen muun osakkaan kanssa. Yksi heistä oli taiteilija Uuno Eskola, jonka maalaukset koristivat teatterin sisäseiniä. Yhteisyritys ei kantanut hedelmää, vaan teatteri siirtyi pian pari vuotta aikaisemin perustetun Kinoston, tulevan suuryhtiön, omistukseen.
Jukka Lankinen on kirjoitanut Hämeen perustaja Määtän elokuvasuvusta. Lankinenkin kertoo Hämeen perustamisesta.
Julkisuus kiinnittikin [—] huomiota "Hämeen" salin koristelusta vastanneisiin taiteilijoihin, Viljo Hurmeeseen sekä Uuno Eskolaan, joiden töitä kiiteltiin. Eskolalla ja Arvo Tammisella oli yhteisiä kokemuksia myös elokuvan teosta: Tamminen kuvasi kevättalvella 1928 Eskolan ohjaaman ensimmäisen suomalaisen urheiluaiheisen näytelmäelokuvan "Lumisten metsien mies", jonka työkopion kantaesitys oli toukokuussa 1928 "Hämeessä". Elokuva oli lähes täydellinen taloudellinen ja taiteellinen katastrofi ja merkitsi Eskolan ohjaajanuran loppua. Esitystoiminta puolestaan näytti aluksi kannattavan. Kuitenkin jo toukokuussa 1928 Hämettä suorastaan tyrkytettiin Väinö Vilho Mäkelän, Gustaf Ernesti (G.E.) Petterssonin (myöh. Petso) ja Huugo Johannes Viljasen Tampereelle samoihin aikoihin perustamalle Oy Kinosto-nimiselle elokuvanäyttämöliikkeelle. Tulossa olleen äänielokuvan esityslaitteiden kalleus vaikutti ilmeisesti siihen, ettei Määtän ja Mäkisen toiminta Hämeessä jatkunut perustamisvaihetta ja sen hankintoja pidemmälle, sillä teatterin myyjinä esiintyivät uudet nimet: vakuutustarkastaja Aarne V. Tiihonen ja insinööri Tefke. Kinoston teatterina Häme toimi ajanjaksoa 18.10.31-1.2.33 lukuunottamatta 1980-luvulle saakka. Osakeyhtiö Häme purettiin keväällä 1931.
Kinoston teatterista tuli sittemmin Finnkinon teatteri ja lopulta Ahaa Teatteri (po. Ahaa-teatteri tai Ahaa, teatteri! mutta kuka minulta näitä kysyisi).

Valokuva elokuvateatteri Hämeestä vuodelta 1939 löytyy Tampereen historiasivustolta Koskesta voimaa.

Valokuvat on otettu toukokuussa 2013.




Häme oli viimeistä kertaa elokuvateatterikalenterissa 1988.

*****
Päivitys: Lisätty valokuva julkisivusta, joka on otettu 5.3.2015.

lauantai 5. huhtikuuta 2014

Hällä – entinen elokuvateatteri

Elokuvateatteri Hällän avasi Tampereen Hämeenkadun laidalle 26.5.1940 Mäkelöiden Kinosto. Teatteri oli Kinoston hallinnassa aina siihen saakka kunnes nykymuotoinen Finnkino perustettiin muiden muassa Adams-Filmin, Kinoston ja Suomi-Filmin elokuvateattereista. Kaksisaliseksi muutettu teatteri oli Finnkinon elokuvateatteri aina sulkemiseensa, vuoteen  2001 saakka.

Nykyisin teatterin tiloissa toimii Tanssiteatteri MD.

Kinolehdessä 1-5/1940 kerrottiin Hällän avaamisesta.

Kinolehti 3/1954.


Tampereen elokuvateatterit SEOL:in yrittäjäkalenterin 1990 mukaan.

Valokuvat on otettu 7.3.2014.