Arena (Roxy, Tuulensuu) – entinen elokuvateatteri

Arenan konehuone 1930. Jäger-äänielokuvaprojektorit. Kuva: Olof Sundström. Helsingin kaupunginmuseo.

Helsingin Sanomat 6.1.1929.

Lars Sonckin suunnittelema punatiilinen Arenan talo valmistui Hakaniemeen torin ja kauppahallin viereen kahdessa vaiheessa vuosina 1924 ja 1929. Elokuvateatteri tuli jälkimmäisessä vaiheessa, 6.1.1929. Teatteri sai nimensä talon mukaan, Arena. Elokuvateatterin ensimmäinen omistaja oli Gustaf Molin.

Arenan talon ensimmäinen vaihe 1923. Kuva: Eric Sundström, Helsingin kaupunginmuseo.

Arena nimi vaihtui omistajamuutoksen (Sven E. Svensson) myötä 1934 Roxyksi.

Helsingin Sanomat 19.5.1965.

Helsingin Sanomat 17.9.1939.

Syyskuussa 1939 teatterista tuli Kinoston ensimmäinen elokuvateatteri Helsingissä ja teatteri nimettiin Tuulensuuksi. Kinosto avasi kymmenen vuotta aikaisemmin saman nimisen teatteri Tampereelle. Tuulensuusta tuli uudestaan Arena 1979.

Arena/Roxy/Tuulensuu oli Kallion ainoa varsinainen ensi-iltaelokuvateatteri.

Kinolehti 5/1979 kertoi Tuulensuun muuttumisesta Arenaksi.

Helsingin Sanomat 18.1.1980.

Teatteriin rakennettiin toinen sali 1980. Elokuvanäytökset kaksisalisessa Arenassa päättyivät 6.5.1993. Teatteri oli tuolloin 1986 perustetun Finnkinon elokuvateattereita.

Nykyisin teatteritila on Helsingin kaupunginteatterin Arena-näyttämö.

1950. Kuva: Eino Heinonen / Helsingin kaupunginmuseo.

1970. Kuva: Eeva Rista / Helsingin kaupunginmuseo.

1970. Kuva: Eeva Rista / Helsingin kaupunginmuseo.

1970. Kuva: Eeva Rista / Helsingin kaupunginmuseo.

1970. Kuva: Eeva Rista / Helsingin kaupunginmuseo.

Valokuvat on otettu ja video kuvattu marraskuussa 2018.

Bio Hakaniemi / Bio Hagnäs – entinen elokuvateatteri

Kuvassa oikealla pilkottaa Bio Hakaniemi / Bio Hagnäs joskus helmikuun 1906 jälkeen. Kyltissä lukee "Maat ja kansat elävistä kuvista". Kuva: Gustaf Sandberg. Svenska litteratursällskapet i Finland rf

Ennen nykyistä, juuri sata vuotta täyttänyttä kauppahallia, Helsingin Hakaniemen kauppahalli sijaitsi Siltasaarenkadun varrella. Hallin viereen, osoitteeseen Siltasaarenkatu 12 (syksystä 1907 Siltasaarenkatu 16) avattiin 25. helmikuuta 1906 elokuvateatteri Bio-Hagnäs.

98-paikkaisen elokuvateatterin uskotaan olleen ensimmäinen Hakaniemi–Kallio-alueen kiinteä elokuvateatteri.

Kansallisen audiovisuaalisen instituutin tietojen mukaan elokuvateatteri toimi syksyyn 1915 ja tunnettiin elinkaarensa ainana myös nimillä Bio Hakaniemi - Hagnäs, Bio Hakaniemi, Hakaniemen Biografiteatteri, Hakaniemen biografi- ja biofoniteaatteri.

Avajaisilmoitus Hufvudstadsbladetissa 25.2.1906. Kansalliskirjaston digitoidut aineistot.

Hufvudstadsbladet 2.3.1906. Kansalliskirjaston digitoidut aineistot.

Hufvudstadsbladet 24.4.1906. Kansalliskirjaston digitoidut aineistot.

Uusi Suometar 2.10.1906. Kansalliskirjaston digtoidut aineistot.

Uusi Suometar 27.10.1907.Kansalliskirjaston digitoidut aineistot.

Kuva: Gustaf Sandberg. Svenska litteratursällskapet i Finland.

Sampo, Pallas ja Rialto – entiset elokuvateatterit

Helsingin kaupunginmuseon kokoelmista löytyi kuva 1920-luvun lopulta, jossa näkyvät Hakaniemen Siltasaarenkatu 12:ssa sijainnut Sampo-elokuvateatteri sekä Siltasaarenkatu 14:ssä sijainnut Pallas.

Siltasaarenkatu 12, 14 ja 16: elokuvateatterit Sampo, Pallas ja Rialto.
Kuva: Helsingin kaupunginmuseo, Erik Sundsröm, 1920-luvun loppu.

Siltasaarenkatu 12:ssa sijaitsi elokuvateatteri vuodesta 1907 vuoteen 1955, rakennuksen purkamiseen saakka. Teatterin nimiä eri vaiheissa olivat Apollo-Biografi, Sampo, Casino sekä Plaza, jolla nimellä teatteri viimeiseksi tunnettiin. 203-paikkaisen Plazan viimeinen operaattori oli Oy Bio-Arena.

Siltasaarenkatu 12 näkyy taustalla Signe Branderin kuvassa Siltasaarenkatu 7:stä,
nykyisestä Hakaniemen torista vuodelta 1912. Helsingin kaupungimuseo.

Siltasaarenkatu 12 ja 14 vuoden 1947 vappukulkueen taustalla.
Kuva: Helsingin kaupunginmuseo, Väinö Kannisto.

Siltasaarenkatu 12:ssa avattiin 1.7.1958 Suomen Työväen Säästöpankin uusi pääkonttori, Paasitalo.

3.8.2014.

Siltasarenkatu 14:ssä avattiin Pallas-niminen elokuvateatteri 1924. Teatterin toiminta päättyi 30.12.1957. Rakennus purettiin 1958. 350-paikkaisen Pallas-teatterin viimeinen operaattori oli Oy Gloria Ab.

Siltasaarenkatu 16:ssa avattiin 1916 Lyyra IV -niminen elokuvateatteri. Teatterin nimenä oli Rialto vuodet 1923–1930 ja viimeisenä Tähti. Teatteritoiminta toiminta päättyi 1948. Rakennus purettiin 1958.

Pallas odottaa purkamistaan 1958.
Kuva: Helsingin kaupunginmuseo, C. Grünberg.

3.8.2014.

Plaza ja Pallas löytyivät vielä vuoden 1955 Elokuvamiehen kakalenterista.

*****

Päivitys 5.8.2014: Arkkitehtimuseon nettisivuilta löytyy Pallaksen piirustuksia. Arkkitehtimuseo arvioi, että Pallaksen rakennus on valmistui joko loppuvuodesta 1924 tai alkuvuodesta 1925.

"Pallas siirtyi uuteen rakennukseen 1920-luvun puolessavälissä toimittuaan 1910-luvulla yhtä korttelia etelämpänä. Se oli nk. kortteliteatteri, joita toimi Hakanimen torin ympäristössä useita. Torista tulikin elokuvateattereineen työväenkaupunginosan keskus."

*****

Päivitys 25.8.2014: Lukijapalaute (kiitos Jari Mäkilä) huomautti, että ensimmäisessä kuvassa näkyy kolmaskin teatteri. Ja toden totta, oikeassa laidassa näkyy Rialto, joka avattiin Tähti-nimisenä 1916 osoitteeseen Siltasaarenkatu 16. Teatteri oli Lyyra IV -niminen 1916–1923, Rialto vuodet 1923–1930 ja viimeisinä vuosinaan jälleen Tähti. Teatteritoiminta toiminta päättyi 1948. Rakennus purettiin 1958.

*****

Päivitys 9.9.2014: Apollo-Biografin avajaisilmoitukset Uudessa Suomettaressa 17.10.1907.

Uusi Suometar 17.10.1907. Kansalliskirjaston digitoidut aineistot.

Uusi Suometar 17.10.1907. Kansalliskirjaston digitoidut aineistot.

Uusi Suometar 17.10.1907. Kansalliskirjaston digitoidut aineistot.