Gaumont Opéra côté Premier

Gaumont-ketjun kolme Opéra-nimistä teatteria sijaitsevat kaikki vain muutaman askeleen päässä toisistaan 2. ja 9. arrondissementillä.

Gaumont Opéra côté Premier (32, rue Louis Le Grand) sijaitsee 1930-luvulla rakennetun toimistorakennuksen ensimmäisessä kerroksessa. Alun perin rakennuksessa oli 200-paikkainen uutiselokuvia esittävä teatteri. 1950-luvulla tilalle rakennettiin 1500-paikkainen elokuvateatteri, jonka nimeksi annettiin Berlitz talossa majailevan kielikoulun mukaan.

Rakennuksen nimenäkin oli Berlitzin aikaan Palais Berlitz. Nimi sai kyseenalaista kunniaa toisen maailmansodan saksalaismiehityksen aikaan, sillä sillä järjestettiin surullisenkuuluisa antisemitistinen näyttely Juutalaiset ja Ranska (Le juif et la France).

1980-luvulla Gaumont otti teatterin haltuunsa ja teki siitä kuusisalisen. 1990-luvulla koko rakennus rakennettiin uusiksi julkisivua lukuun ottamatta. Teatteri säilyi kuusisalisena.

Valokuvat on otettu heinäkuussa 2012

Gaumont Opéra côté Français

Gaumont-ketjun kolme Opéra-nimistä teatteria sijaitsevat kaikki vain muutaman askeleen päässä toisistaan 2. ja 9. arrondissementillä.

Gaumont Opéra côté Français (38 Boulevard des Italiens) avattiin maaliskuussa 1940 1150-paikkaisena yksisalisena luksusteatterina, jonka esitti pääasiassa ranskalaisia elokuvia. Teatterin nimi oli Le Français.

1973 alkuperäinen sali jaettiin kahdeksi saliksi ja teatteriin lisättiin kolme salia viereisestä Cinemonde Opéra -teatterista. Gaumont Opéra côté Français -elokuvateatteri on edelleen viisisalinen.

Valokuvia teatterin eri vaiheista löytyy Ciné-Façades-sivustolta.

Valokuva on otettu heinäkuussa 2012 julkisivuremontin aikaan.

Gaumont Opéra côté Capucines

Gaumont-ketjun kolme Opéra-nimistä teatteria sijaitsevat kaikki vain muutaman askeleen päässä toisistaan 2. ja 9. arrondissementillä.

Gaumont Opéra côté Capucines (2, Boulevard des Capucines) sijaitsee entisessä varieteeteatterissa. Rakennus valmistui 1800-luvun puolivälin jälkeen ja se toimi varieteeteatterina aina vuoteen 1927, jolloin Paramount osti teatterin ja teatterista tuli elokuvateatteri.

Yksisalinen Paramount Opéra -elokuvateatteri pilkottiin seitsemään saliin 1970-luvulla.  2007 teatteri siirtyi Gaumontin omistukseen ja teatterista tuli Gaumont Opéra.

Salles-cinema.com-sivustolta löytyy kuva 1930-luvun Paramount Opérasta.

Valokuvat on otettu heinäkuussa 2012.

UGC Opéra

1911 avattiin Pariisin 9. arrondissementtiin Pathe Palace -niminen teatteri, jossa esitettiin niin erilaisia live-esityksiä kuin elokuviakin. Teatterista tuli 600-paikkainen täysipäiväinen elokuvateatteri 1925, jolloin teatterin nimeksi annettiin Cameo.

UGC-ketju osti teatterin 1970-luvulla ja teki siitä neilisalisen: vanha sali jaettiin kahdeksi ja toiset kaksi salia luotiin naapurissa sijainneesta ravintolasta.

Valokuvat on otettu heinäkuussa 2012.

Max Linder Panorama

Pariisilainen Max Linder Panorama avattiin 1912 Kosmorama-nimisenä. Yhden lähteen mukaan teatterin perusti norjalainen kulttuurin ja taiteen moniottelija Halfdan Nobel Roede, joka toimi niin musiikin, elokuvan kuin teatterinkin parissa. Hänet tunnettiin myös taiteen keräilijänä. Lähteen mukaan Halfdan Nobel Roede olisi myynyt Kosmoraman 1914 maksaakseen Osloon elokuvateatteri Paladsteatretin. Roede oli kuulemma Oslon suurin elokuvateatteriomistaja, kunnes norjalaiset päättivät elokuvan rappeuttavan vaikutuksen vuoksi kunnallistaa kaikki elokuvateatterit 1926.

Kosmoraman osti 1914 näyttelijä-ohjaaja-käsikirjoittaja-tuottaja-koomikko Max Linder, jonka myötä teatterista tuli Ciné Max Linder. Linder oli mykkäelokuvan ajan tähtiä, "Ranskan Chaplin", joka näytteli ranskalaisten elokuvien lisäksi myös Yhdysvalloissa.

Teatteri sisustettiin 1930-luvulla art deco -tyyliseksi. Seuraavat uudistukset tulivat 50- ja 80-luvuilla, joista 80-luvun suurin uudistus oli, että teatterista rakennettiin ”panoramateatteri”, ts. teatteriin rakennettiin iso kaareva valkokangas, jotta teatterissa voisi esittää cinerama-elokuvia. Teatteri oli myös ensimmäisiä pariisilaisteattereita, joihin hankittiin THX-sertifiointi.

Teatterista tuli Kinepolis-ketjun teatteri 1998. Kinepolis myi teatterin 2003. Nykyisin teatteri on yksityisessä omistuksessa.

Max Linder Panorama on säilynyt yksisalisena. Teatterissa on tätä nykyä 580 istuinta, joista puolet permannolla ja loput teatterin kahdessa kerroksessa olevilla parvekkeilla.

Teatterin valkokankaasta ja konehuoneesta löytyy kuvia Salles-Cinema.com-sivustolta.

3.7.2012.

3.7.2012.

3.7.2012.

3.7.2012.

3.7.2012.

5 Caumartin

Pariisin St Lazaren rautatieaseman kulmilla sijaitseva viisisalinen art house -teatteri 5 Caumartin kuuluu pariisilaiseen art house -ketjuun, jolla on myös kaksi muuta teatteria.

Teatteri avattiin 1939 ja se on toiminut aikanaan myös pornoteatterina. Teatterissa oli alun perin yksi 600-paikkainen parvekkeellinen sali.

Ciné-Façades-sivustolta löytyy muutama vanha kuva 5 Caumartinista.

Valokuvat on otettu heinäkuussa 2012.

P.S.: Elokuvateattereita-blogi siirtyy tästä päivästä päivittymään joka toinen päivä (niin kauan kuin tavaraa riittää).

Le Grand Rex

1932 avattu Le Grand Rex on Pariisin viimeisimpiä todellisia klassisia elokuvapalatseja. Teatteria on mahdollisesti kiittäminen myös Helsingin Bio Rexin nimeämisestä Rexiksi. Bio Rex avattiin 1936.

 

Le Grand Rex -kuvat heinäkuulta 2012.