Kuvalinna

Itäsuomalainen perheyritys Savon Kinot Oy avasi Savonlinnan Kisalinnaan elokuvateatteri Kuvalinnan maaliskuussa 2019.

Kisalinna valmistui 1954 työväentaloksi ja sen suunnitteli kaupunginarkkitehti Kauko A. Tuominen. Rakennus edustaa arkkitehtuuriltaan 1950-luvulla tyypillistä jälkifunktionalismia.

Kuvalinna ei ole rakennuksen ensimmäinen elokuvateatteri. Rakennuksessa toimi Kisalinna-niminen työväenyhdistyksen elokuvateatteri marraskuusta 1957 1.1.1970 asti.

Elokuvamiehen kalenteri 1958. Kisalinnan hoitajana mainitaan Teuvo Backman,
kansanedustaja ja ministeri Jouni Backmanin isä.

Tero Tuomiston Savonlinnan työväentalojen historiassa (Talojen taipaleelta, 1993) kerrotaan Kisalinnan elokuvateatteritoiminnasta seuraavaa:

Työväenyhdistysten Keskusliitto tarjosi ruotsalaisen esikuvansa mukaisesti kaikille jäsenilleen elokuvatoimintaa. Siitä oli tulla Kisalinnan kohtalo jo noin kuukauden toiminnan jälkeen. 

Joulukuussa 1955 syttyivät nimittäin tuntemattomasta syystä esirippu, eräät elokuvakankaat ja ikkunaverhot tuleen. Palokunta sammutti tulen kuitenkin ripeästi ja uhkatilanteesta selvittiin säikähdyksellä sekä 350 000 markan suuruisilla vahingoilla, jotka vakuutusyhtiö Kansa kuitenkin korvasi. 

Tiistaisin ja keskiviikkoisin esitettiin kokoillan elokuvia, perjantaisin ja sunnuntaisin olivat vuorossa ajankohtaiset lyhytfilmit ja piirretyt nonstopit.

Joskus oli sunnuntaisin vielä perhenäytöksiä. Kannattavuus oli alusta alkaen heikko, vaikka koko kaupungissa ei ollut kuin kolme [sic!] muuta elokuvateatteria.

Vuoden 1957 alussa luovuttiin kokoillan elokuvista. Sen jälkeen jatkettiin vielä nonstop-esityksiä, mutta niistäkin luovuttiin pian. Elokuvakalusto myytiin pois 1970-luvun alussa.

Kisalinna oli pitkään Savonlinnan Teatterin näyttämö. Kun Kaupunginteatteri sai uudet tilat ja Kisalinnan sali jäi vaille vakituista käyttäjää.

Savon Kinot teki alkuvuonna 2019 Kisalinnaan laajan pinta- ja tekniikkaremontin ja hankki teatterisaliin uudet penkit ja valkokankaan. Itäsuomalainen perheyritys vastaa myös tien toisella puolella olevan elokuvateatteri Killan toiminnasta. Kuvalinnan sisustussuunnittelun toteutti aikaisemminkin elokuvateatterihankkeissa mukana ollut Partanen & Lamusuo Oy ja pääurakoitsijana remontissa oli savonlinnalainen Tmi Juha Moilanen.

Paikkoja uudessa elokuvateatterissa on 196.

Valokuvat on otettu 28. helmikuuta ja 1. maaliskuuta 2019.

Kino

Mäntyharjulla on esitetty 1920-luvun lopulta asti elokuvia työväentalon tiloissa. Kesällä 2010 Kino muutti uusiin tiloihin Mäntyharjun lukion kulttuurisaliin ja samalla teatterin esitystekniikka digitoitiin.

Kinoon asennettiin ensimmäisten suomalaisten elokuvateattereiden joukossa Dolbyn kahdeksankanavainen 7.1-äänijärjestelmä.

Teatterin penkit vaihdettiin 2017 ja 2019 teatterin valkokangas uusittiin. Samalla 209-paikkainen teatteri sai parikymmentä suomalaisen Flexound-yrityksen kehittämää Flexound Augmented Audio -äänijärjestelmän istuinta – ensimmäisenä maailmassa.

Mäntyharjun Kino tunnetaan Ilokuvafestivaalin pääpaikkana.

Valokuvat on otettu 15. helmikuuta 2019.

Ritz

Mikkelin Ritz avattiin Savo-nimisenä 1942. Teatterissa oli tuolloin 400 paikkaa ja viisi aitiota. Nykyisin (maaliskuu 2019) teatterissa on paikkoja permannolla 171 ja aitiossa 11.

Teatteria operoi sama perheyritys, joka omistaa Mikkelin Kinolinnan.

Kinolehti 11-12/1952 uutisoi elokuvateatteri Savon avaamisesta.

Kinolehdessä 4-5/1986 kerrottiin Ritzin remontista.

Kesäkuu 2009.

Kesäkuu 2009.

Kesäkuu 2009.

Kesäkuu 2009.

Kesäkuu 2009.

Kinolinna

Mikkelin Kinolinna avattiin 1938. Kinolehdessä todettiin pontevasti, että ”teatteria, jossa on paikkoja 365, voidaan pitää eräänä suuruusluokkansa malliesimerkkinä, johonka muidenkin paikkakuntien teatterinomistajien on syytä tutustua”.

Teatterissa on tätä nykyä (syyskuu 2013) kaksi salia ja salien paikkaluku on 201 ja 63.

Sama perheyritys, joka omistaa Kinolinnan, hallinnoi myös Mikkelin toista elokuvateatteria, elokuvateatteri Ritziä.

Kinolehdessä 10/1938 raportoitiin sanoin ja kuvin Kinolinnan avaamisesta.

Kinolehti 3/1955.

Kinolehdessä 5/1979 kerrottiin Kinolinnan remontista.

Kesäkuu 2009.

Kesäkuu 2009.

****

Päivitys 5.3.2014: Maaliskuussa 2014 teatteri tiedotti, että Kinolinnaan rakennetaan kevään aikana kolmas sali.

****

Päivitys 31.3.2014: Rakennustöitä seurataan Kinolinnan laajennus -blogissa.

Kino – entinen elokuvateatteri

Kerrankin voi kertoa pienen paikkakunnan elokuvateatterista, joka on toki entinen, mutta ainoastaan tilat ovat vaihtuneet ja teatteritoiminta jatkuu uusissa tiloissa entistä virkeämpänä.

Mäntyharjulla on esitetty 1920-luvun lopulta asti elokuvia työväentalon tiloissa. Kesällä 2010 Mäntyharjun Kino  muutti uusiin tiloihin Mäntyharjun lukion kulttuurisaliin (Kompantie 22) ja samalla teatteri digitoitiin.

Teatterin tekniikka on niin viimeisen päälle, että sinne on asennettu ensimmäisten suomalaisten elokuvateattereiden joukossa Dolbyn kahdeksankanavainen 7.1-äänijärjestelmä. Digitalisoinnin myötä Mäntyharjulla, kuten muillakin pienillä paikkakunnilla, elokuvissa käynnit ovat lisääntyneet huomattavasti.

Kuvat on otettu kesäkuussa 2009, kun teatteri toimi vielä työväentalolla.