Kino Sampo

Riihimäen Kino Sampo avattiin marraskuussa 1917 eli se täyttää tässä kuussa kunnioitettavat 100 vuotta. Onnea!

Teatterin pääkäyttäjänä on ollut jo vuosikymmeniä Riihimäen kuuluisa nuorisoteatteri. Samossa esitetään kuitenkin edelleen myös elokuvia ja teatteri on digitoitu siinä missä muutkin Suomalaiset elokuvateatterit.

Sammon historiasta on julkaistu eriomainen teos, Reijo Kurkelan ja Timo Miettisen Suokylän Broadway, joka käsittelee myös laajemmin Riihimäen elokuvateatterihistoriaa. Teatterin teatterin nettisivuilta löytyy seikkaperäinen historiikki.

Sammon historiassa näkyy niin paikallisuus kuin valtakunnalliset elokuvateatteriketjut. Teatteri perustettiin paikallisin voimin, jonka jälkeen se on ollut niin Adamsilla, Suomen Filmiteollisuudella, Kamraksella kuin Finnkinollakin. Ja viimeisimmät vuosikymmenet rakennuksessa on toimittu jälleen puhtaasti paikallisin voimin.

Vanha postikortti, jossa Sampo alkuperäisessä ulkoasussaan.

Kinolehti 12/1938 kertoi Kino Sammon uudistuksista.

Valokuvat on otettu tammikuussa 2017.

Kino Kuha – entinen elokuvateateri

Juuri valmistunut Forssan työväentalo 1930. Työväen Arkisto.

Forssan työväenyhdistyksen elokuvateatteritoiminta alkoi 1923, jolloin Forssan silloiseen työväentaloon hankittiin elokuvaprojektorit. Työväentalo tuhoutui tulipalossa kesällä 1929 – kyseessä oli jo toinen tulipalossa tuhoutunut forssalainen työväentalo.

1930 valmistui uusi, nykyinen työväentalo. Työväen Elokuvat jatkoi elokuvien esitystoimintaa välittömästi uuden työväentalon avauduttua. Klassisististyylisen työväentalon suunnitteli rakennusmestari Heikki Siikonen.

Elokuvateatteritoiminnan kerrotaan olleen 30-luvulla niin kannattavaa, että elokuvateatterilla maksettiin iso osa uuden työväentalon rakentamiskuluista.

Vuoden 1969 alusta otti Forssan Työväenyhdistyksen johtokunta elokuvateatteritoiminnan hoitaakseen. Elokuvateatterin nimi muutettiin ja Kino Kuha aloitti toimintansa. Taloudellisten vaikeuksien vuoksi Kino Kuha vuokrattiin Adams Filmille 1.8.1977 alkaen.

Kun nykyinen Finnkino perustettiin 1986, liittyivät siihen myös Adamsin teatterit. Teatterin toiminta lopetettiin työväentalossa 25.1.1987, eikä toiminnalle ole tullut jatkajaa. Ilmeisesti joitain pistenäytöksiä muun muassa Forssan mykkäelokuvafestivaalien aikaan on teatterissa esitetty.

Elokuvateatterihistoria näkyy kauas työväentalon katolta, jossa on edelleen iso valomainos "RAVINTOLA FTY ELOKUVAT".

Lähde: Lauri Pohjakallion artikkeli ”Forssan elokuvateattereiden historia”, joka löytyy Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistyksen vuosikirjasta 64 (1995).

Työväentalon vihkiäisjuhla ja yhdistyksen 40-vuotisjuhla 2.3.1930. Työväen Arkisto.

8.3.1956. Elokuvateatterin julistetaulut näkyvät seinän vierustoilla. Työväen Arkisto.

Valokuvat on otettu syyskuussa 2016.

Palatsi 1-2-3 – entinen elokuvateatteri

Turun keskustan Eerikinkatu 7:ään valmistui 1932 asuinrakennus, johon oli tarkoitus tulla myös liikuntatiloja. Alakertaan suunniteltiin uimahallia ja hallihankkeessa päästiin niinkin pitkälle, että uima-allas valettiin. Hallihanke kuitenkin kaatui ja vasta neljän vuoden päästä tiloihin saatiin toimintaa, kun Suomi-Filmi Oy vuokrasi tilan elokuvateatterikäyttöön. 589-paikkainen Kino-Palatsi avattiin 1936. Koska tila oli alun perin suunniteltu uimahalliksi, olivat Kino-Palatsin aulatilat poikkeuksellisen avarat ja valoista.

"Siirtyessämme katsomon puolelle kohtaamme erittäin väljät tuolirivitilat,
joissa lihavimmatkin ja pitkäsäärisimmätkin katsoja mahtuvat hyvin istumaan",
kirjoitettiin Kinolehdessä 10/1936.

Vuonna 1974 teatteriin lisättiin 99-paikkainen sali, jolle annettiin nimeksi Kino Colt. Vaikka teatterin saleilla oli eri nimet (Kino-Palatsi ja Kino Colt), oli kyseessä kuitenkin Turun ja ilmeisesti myös Suomen ensimmäinen monisaliteatteri. Lippukassa,  vahtimestari ja koneenhoitaja olivat saleilla yhteiset, kuten monisaliteattereissa on tapana. Kino Colt avattiin elokuussa, lokakuussa 1974 avattiin Helsingin ensimmäiset monisaliteatterit: kaksisaliset Maxim ja Alfaromeo.

1978 rakennettiin vielä kolmaskin sali, 78-paikkainen Colt 2. Jari Mäkilän mukaan ”sen myötä teatterikompleksista tuli Suomen ensimmäinen kolmoisteatteri”.

Vuonna 1983 Suomi-Filmi Oy myi teatterin Adams-Filmi Oy:lle. Kino-Palatsi ja Coltit nimettiin Palatsi 1-2-3:si. Teatterin toiminta päättyi 1986.

Nykyisin teatterin tiloissa toimii kuntosali. Valokuvia teatterin historiasta löytyy Jari Mäkilän Turun elokuvateattereiden historia 1905–2005 -sivustolta.

Lähteet:
- Jari Mäkilä: Turun elokuvateattereiden historia 1905–2005
- Pajasta Palatsiin: Turun elokuvaelämän historia (1997. Toim. Ari Honka-Hallila, Helena Honka-Hallila, Hanna Kangasniemi ja Hannu Salmi)

Kinolehti 1/1979 kertoi "maamme ensimmäisestä kolmioisteatterista".

Valokuvat on otettu heinäkuussa 2015.

Hällä – entinen elokuvateatteri

Elokuvateatteri Hällän avasi Tampereen Hämeenkadun laidalle 26.5.1940 Mäkelöiden Kinosto. Teatteri oli Kinoston hallinnassa aina siihen saakka kunnes nykymuotoinen Finnkino perustettiin muiden muassa Adams-Filmin, Kinoston ja Suomi-Filmin elokuvateattereista. Kaksisaliseksi muutettu teatteri oli Finnkinon elokuvateatteri aina sulkemiseensa, vuoteen  2001 saakka.

Nykyisin teatterin tiloissa toimii Tanssiteatteri MD.

Kinolehdessä 1-5/1940 kerrottiin Hällän avaamisesta.

Kinolehti 3/1954.

Tampereen elokuvateatterit SEOL:in yrittäjäkalenterin 1990 mukaan.

Valokuvat on otettu 7.3.2014.